en | sv | fi

Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia


Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia

header menu

Olet täällä



Olet täällä

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

"Ikävintä vanhempien alkoholinkäyttö on, kun lipsutaan sovitusta ja luvatusta. Mukavimmillaan vanhempi on selvin päin. Juhlatilanteissa aikuinen saa ottaa alkoholia."

Tätä mieltä on suomalainen nuori. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus kysyi 12–18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta alkoholikulttuurista kesällä 2011. Kyselyssä tiedusteltiin myös nuorten kokemuksia omien vanhempien juomisen aiheuttamista haitoista.

Kyselyn tulokset osoittavat, että nuoret kannattavat alkoholikulttuurin muutosta: aikuisilta toivotaan kohtuullista, juhlatilanteisiin painottuvaa juomatapaa. Nuoret eivät pidä suomalaisten humalahakuisesta juomisesta ja humaltumista ihannoivasta puhetyylistä. Tv-ohjelmien ja mainosten tarjoama kuva alkoholin vaikutuksista ei ole nuorten mielestä totuudenmukainen.

  

Humalajuominen ei kuulu kotiin
Selkeästi suurin osa (82 %) kyselyn 12–18-vuotiaista vastaajista hyväksyy aikuisilta kohtuullisen alkoholinkäytön. Sen sijaan humalajuominen ei nuorten mielestä kuulu kotiin. Tätä mieltä oli 80 prosenttia vastaajista. Vanhempien alkoholinkäyttö on nuorten mielestä ikävintä, jos kodin asioiden hoito kärsii eikä lupauksista pidetä kiinni. Mukavimmillaan vanhemmat ovat selvin päin. Valtaosa eli noin yhdeksän kymmenestä nuoresta kuitenkin hyväksyy vanhempiensa alkoholinkäytön juhlatilanteissa.

Vastauksista välittyy viesti, ettei vanhemman alkoholinkäyttö ole nuoren hyvinvoinnin kannalta lainkaan merkityksetön seikka. Avovastauksissa nousi toistuvasti esiin, etteivät vanhemmat ymmärrä, että heidän persoonallisuutensa muuttuminen alkoholin nauttimisen myötä voi ahdistaa nuorta. Nuoret uskovat vanhempien juomatavan vaikuttavan myös lasten alkoholiasenteisiin ja juomatapaan aikuisena. Mikäli aikuiset joisivat nuorten toivomalla hillityllä ja hallitulla tyylillä, mahdolliset vaikutukset voisivat olla pelkästään myönteisiä.

 

Vanhempien tulee opastaa lapsiaan terveeseen alkoholinkäyttöön
Vanhemmat vaikuttavat nuoriin myös puheillaan: vastaajista 84 prosenttia katsoo, että vanhempien tulisi kertoa nuorille faktatietoa alkoholinkäytön vaikutuksista. Toisaalta nuoret esittivät kyselyssä myös epäilyksensä siitä, onko aikuisilla riittävästi tietoa alkoholinkäytön ja päihtymyksen vaikutuksista. Huomattavasti harvempi toivoo vanhempien kertovan omista juomiskokemuksistaan. Kenties vanhemman ei haluta heittäytyvän liian toverilliseksi asiassa.

Kasvattajien ja asiantuntijoiden puheissa rinnastetaan usein alkoholin maistattaminen kotioloissa ja alkoholin hakeminen lapselle. Nuoret eivät koe asiaa samalla tavoin, ainakaan jos maistattaminen on asiaa kysyttäessä kuvattu hyväksi tavaksi opettaa hillittyä alkoholinkäyttöä ja hakeminen keinoksi kontrolloida nuoren alkoholinkäytön määrää. Nuorista 46 prosenttia on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että alkoholijuomia pitäisi saada maistaa kotona, jotta lapsi tai nuori oppisi käyttämään alkoholia oikein. Sen sijaan vain 14 prosenttia vastaajista pitää järkevänä juomien hakemista yläasteikäiselle valvomistarkoituksessa.

 

Haittoja aiheutuu joka neljännelle nuorelle
Aikuisten alkoholinkäyttöön suhtaudutaan sallivimmin silloin, kun se on kohtuullista tai liittyy juhlatilanteisiin. Humaltumista ei hyväksytä, eikä alkoholinkäyttö ole useimpien mielestä aikuisen yksityisasia, varsinkaan jos hänellä on lapsia. Huomattava osa kaikista kyselyyn vastanneista kertoo vanhempien juomisen myös aiheuttavan esimerkiksi häpeää (29 %) ja inhoa (26 %). Myönteiset vaikutukset ovat selvästi harvinaisempia.

Varsinaisia haittoja kodin aikuisten päihteidenkäytöstä kertoo kokeneensa 26 prosenttia nuorista. Suomalaisnuorista 2 prosenttia oli kotonaan kokenut haittoja usein ja joskus 24 prosenttia.

Selvästi yleisimmin haittojen aiheuttajaksi mainittiin isä (78 %) ja seuraavaksi yleisimmin äiti (34 %). Myös äidin puoliso oli melko tavallinen haittojen aiheuttaja. Vanhempien tuttavan juomisesta oli kotonaan kokenut haittoja yllättäen peräti 10 prosenttia kaikista haittoja kokeneista.

Yleisimpiä vanhempien juomisen aiheuttamia haittoja ovat kyselyn mukaan perheriidat, häpeä vanhemmista ja ahdistus. Tytöt kokevat poikia yleisemmin ahdistusta ja pelkoa juovaa vanhempaa kohtaan. Vanhempien juomisesta haittoja kokeneista yli neljännes on joutunut salailemaan vanhempien juomista. Melkein yhtä tavallista on joutua huolehtimaan päihtyneestä vanhemmasta. Moni jättää myös kavereita kutsumatta kotiin vanhempien juomisen vuoksi. Tulevaisuuden suhteen nuoria huolettaa vanhempien päihteidenkäytön vaikutus heidän terveyteensä ja elinikäänsä. Vanhemman joutuminen onnettomuuteen pelottaa joka kolmatta vanhempien juomisesta kärsineistä 12–13-vuotiaista.

 

Mikä auttaa nuorta?
Aikuisen alkoholinkäytöstä johtuvaa ahdistusta lievitetään yleisimmin kavereita tapaamalla, musiikkia kuuntelemalla ja – varsinkin pojat – netissä surffaamalla. Nuorten selviytymisstrategiat ovat moninaisia: yksi pakenee juomistilanteita, toinen kokee helpotusta kavereiden seurassa ja jollekin tunneperäinen uppoutuminen esimerkiksi musiikkiin on tärkeää.

Aikuinen kuuntelija löytyy useimmiten ydinperheen piiristä. Vanhemman toiminta on nuoren kasvun kannalta tärkeä suojaava tekijä perheen ongelmista huolimatta. Neljännes haittoja kokeneista nuorista ei kuitenkaan ole halunnut puhua tunteistaan kenellekään aikuiselle. Erityisen hankalalta vaikuttaa niiden nuorten elämäntilanne, joiden kotona ei asu sellaista aikuista, jonka kanssa keskustelua aiheesta voi käydä. Näiden nuorten kannalta olisi toivottavaa, että tarjolla olisi riittävästi aihepiirin tukipalveluja. Tärkeää olisi, että nuoria usein kohtaavat ammattilaiset, kuten opettajat ja nuorisotyöntekijät, hallitsisivat perustiedot kodin päihteidenkäytön vaikutuksista ja tietäisivät, miten vaikeassa kotitilanteessa elävää nuorta voi tukea.

Aikuisten alkoholinkäytöstä haittoja kokeneiden nuorten elämää helpottaisi yleisimmin riitelyn ja tappelun loppuminen sekä kotoa pois pääseminen silloin, kun siellä on vaikeaa (20 % on tätä mieltä: tytöistä 30 % ja pojista 8 %). Moni toivoo myönteisiä asioita, kuten lisää yhteistä ajanviettoa ja harrastamista vanhempien kanssa.

Palvelujärjestelmä voisi nykyistä paremmin tukea nuorta, jonka kotona liiallinen juominen on tavallista. Nuoret kirjoittivat kyselyyn toivovansa esimerkiksi paikkoja, joihin voi mennä pahoina päivinä. Tuen saamisen ja hetkellisen rauhan paikka voi löytyä myös netistä, jonne nuoret toivovat paitsi kanavia vertaistuen saamiseen, myös osaavia aikuisia. Nuorten mielestä on tärkeää, että aikuisia on helposti tavoitettavissa keskusteluavuksi. Nuoret kertovat palveluihin liittyvistä toiveistaan hyvin asiantuntijamaisella tavalla. Tarjolle toivotaan esimerkiksi sellaisia palveluita, joihin hakeutuessaan nuori ei leimautuisi ”heikoksi”, kuten yksi vastaaja luonnehti.

 

Nuoret toivovat alkoholikulttuurin muutosta
Kyselyssä myös testattiin nuorten suomalaista alkoholikulttuuria koskevia asenteita väittämien avulla. Kaksi kolmesta nuoresta on sitä mieltä, että ryyppäysjuttuja pidetään liiankin hauskoina. Lähes sama osuus toivoo, ettei niin usein näkisi humalaisia julkisilla paikoilla. Suurin osa kokee myös, että humaltumista ihannoidaan liikaa. Selvästi yli puolet nuorista on havainnut, että alkoholista kieltäytymistä joutuu Suomessa perustelemaan. Lukua voi pitää hyvin korkeana alaikäisten nuorten kertomaksi. Vain viidennes nuorista piti suomalaisten suhtautumista alkoholiin järkevänä.

Kyselyssä haluttiin myös selvittää ajankohtaista aihetta, eli sitä miten alkoholinkäyttö näkyy nuorten mielestä mediassa. Yli puolet oli sitä mieltä, että nuoret näkevät paljon alkoholimainontaa. Vajaa puolet kertoo nuorten näkevän alkoholimainontaa myös netissä. Nuorilta kuitenkin löytyy kaivattua mediakriittisyyttä: merkittävä osa nuorista on nimittäin sitä mieltä, että tv-ohjelmat ja mainokset eivät tarjoa oikeaa kuvaa alkoholinkäytön vaikutuksista.

 

Nuorten näkökulma jää helposti jalkoihin
Nuorten toiveet ja ajatukset ovat olleet vaarassa jäädä syrjään julkisesta keskustelusta, jossa nuoria tarkastellaan usein erilaisten ilmiöiden ja tekijöiden, kuten suomalaisen humalahakuisen juomatavan tai tv-mainosten, tahdottomana kohteena. Nuorilla on vanhempiaan edistyksellisempiä mielipiteitä, joiden laajempi esillä pitäminen voisi tuoda uutta virtaa alkoholikulttuurin muutokseen.

 

Janne Takala & Minna Ilva

×