Kokoontumisia korona-aikaan

Siruja-blogi 27.5.2020

 

Vanhempien päihteiden käyttö voi haitata lapsen kasvua ja kehitystä niin, että nämä jäljet näkyvät elämässä vielä aikuisenakin. Erityisesti oman perheen perustaminen ja lasten saaminen voivat nostaa esiin näitä lapsuudessa koettuja haasteita. Toisaalta näissä hetkissä asustaa myös mahdollisuus muutokseen, toivo toisenlaisesta tulevaisuudesta ja oman näköisestä vanhemmuudesta.

Lasinen lapsuus − haastava arki -hanke pureutuu erityisesti lasisen lapsuuden varjostaman vanhemmuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Hankkeessa järjestetään yhteistyössä eri paikkakuntien osaajien kanssa ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä ympäri Suomen.

Ryhmiin osallistuneet ovat vuosien varrella kertoneet lasinen lapsuus -ryhmällä olleen suuri vaikutus siihen, miten ymmärtää itseään ja ajattelee esimerkiksi omasta vanhemmuudestaan. Ryhmä on auttanut ymmärtämään, miten lapsuuden kokemukset vaikuttavat vielä aikuisenakin ja miten omaa elämäänsä voi tänä päivänä muovata toivomaansa suuntaan.

Kasvokkain kohtaamisen joutuessa tauolle, olimme kevään alussa uuden haasteen edessä. Voisimmeko myös näissä muuttuneissa olosuhteissa tarjota tukea lasisen lapsuuden varjostamaan vanhemmuuteen?

Kuten monet muutkin toimijat, mekin päätimme siis kääriä hihat ja siirtää toimintaamme mahdollisuuksien mukaan verkkoon. Kolme alun perin kasvokkaisiin ryhmiin ohjaajiksi tulevista oli kiinnostuneita myös verkossa työskentelystä, yhdelle se ei ollut enää muuttuneessa tilanteessa mahdollista. Lähdettiin siis alkuun etsimään vielä yhtä ohjaajaa. Onneksi sellainen löytyi toisen ohjaajan verkostoista ja pääsimme suunnittelemaan itse ryhmiä.

Olemme Lasinen lapsuus -toiminnassa järjestäneet verkkoryhmiä nuorille jo vuodesta 2008 alkaen ja aikuisille 2016 syksystä asti, joten verkossa toimiminen ei sinällään ollut meille uutta. Tästä oli valtavasti apua ryhmien siirtoliikkeessä. Ohjaajien ja tekniikan palaset siis olivat käsissämme, mutta aika paljon oli miettimistä, miten saisimme tämän käytännössä toimimaan.

Koordinaattorin arki on muuttunut maakuntamatkailusta, kasvokkain suunnittelemisesta ja jopa palautteen keruusta, aihepiirin ja verkkotyöskentelyn perehdytyksiin ja ryhmäsisältöjen muokkaamiseen verkossa toimivaksi. Teams on käynyt kahvipannun kanssa kilpaa kuumana

Aivan huikealla yhteistyöllä, osaamisen yhdistämisellä ja innostuksella olemme saaneet sekä pienten lasten vanhemmille että erityisesti isille suunnatun verkkovertaisryhmän käyntiin. Näin siis päätavoitteemme, eli tarjota pienten lasten vanhemmille mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan sekä pohtia omaa vanhemmuuttaan, toisten samankaltaista omassa lapsuudessaan kokeneiden kanssa, toteutuu.

Verkkoryhmillä ei ole tarkoitus korvata kasvokkaista ryhmätoimintaa, vaan siihen palataan tapaamisrajoitusten sen salliessa. Tai no, ainakin osittain palataan, niin huikea on tämä parin kuukauden matka ollut. Ehkäpä tämän erikoistilanteen myötä olemme löytäneet entistä toimivamman tavan tukea kohderyhmäämme ja kenties meidän tulisi pyrkiä jatkossakin tarjoamaan tukea molempien kanavien kautta, edelleen vahvasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

 

Laura Barck

kehittämiskoordinaattori
Lasinen lapsuus (ks. yhteystiedot)