Siruja ajatuksistamme: Isät haluavat puhua

Lasinen lapsuus -toiminta ja Kirkkopalveluiden Erityisesti isä -toiminta ovat jo reilun vuoden ajan järjestäneet yhdessä vertaistukiryhmiä isille, joiden omat vanhemmat ovat juoneet haitallisesti. Ryhmiä on toteutettu lähiryhmänä, verkkoryhmänä ja Teamsin avulla. Ryhmät ovat ammatillisesti ohjattuja ja osassa on ollut mukana myös vertaisohjaaja.  

Kokemukset ryhmistä ovat olleet hienoja. Jo pidettyihin ryhmiin osallistuneet isät kokivat tärkeänä osallistua juuri isille suunnattuun ryhmätoimintaan, koska olivat kaivanneet vertaisten kanssa käytävää keskustelua aiheesta ja luontaisen sosiaalisen miesverkoston miesten kesken ei vertaistukea ollut saatavilla tai aiheesta ei ollut helppo avautua. Osa oli avautunut ensimmäisen kerran lasisesta lapsuudestaan ja sen vaikutuksista ryhmässä ollessaan.   

”Isänä sitä on kaivannut keskustelua tästä asiasta. En koe, että tästä kovinkaan paljoa miesten kesken puhutaan, jos ollenkaan.”  

Moni osallistuja koki, että lapsuudenkokemuksista on edelleen kokonaisvaltaisesti haittaa elämässä. Niiden vaikutukset näkyivät etenkin omassa isyydessä. Ryhmässä jaettiin niin henkistä kuormaa kuin käytännön vinkkejä siihen, miten lapsuuden kokemuksesta johtuvaa oirehdintaa hallitaan.  

”Lapsuudenkokemukseni asettavat haasteita jokapäiväiseen elämään. Ja etenkin omaan isyyteen.” 

”Vertaistuen myötä oli tullut ajatus siitä, että paineita, ahdistusta, pelkoa, jännitystiloja ja jopa fyysiseltä tuntuvia stressioireita on muillakin, jotka ovat kokeneet samankaltaisen lapsuuden. Ryhmässä jaettiin vinkkejä siitä, miten oireita voi hallita muilla keinoilla, kuin päihteiden käytöllä.”  

Vertaistuen kautta tuli helpottava ajatus siitä, että ei ole yksin kokemuksensa kanssa. On muitakin isiä, jotka pohtivat saamaansa ja antamaansa isän mallia, sekä pärjäämistään isänä ja vanhempana. Oman isän mallin puuttuessa, isät tarvitsevat keskustelualustoja muiden isien kanssa, jotta oma isän malli ja realistiset tavoitteet vanhemmuudelle pääsevät kehittymään. Osallistujat halusivat tarkastella omaa isyyttä lapsuuden kokemusten kautta.  

”Koin, että sain avattua lapsuuden kokemuksia ja vertaistuen kautta kokemuksen siitä, että muita isiä on ollut vastaavissa tilanteissa.”  

”Olen erilainen vanhempi kuin isäni, eikä minua ole tuomittu tekemään samoja virheitä.” 

Voimakas yhteinen ja usein pitkälle salattukin kokemuspohja synnyttää vahvan vertaisuuden kokemuksen. Yhteisen kokemuksen kautta tulee jopa sanattomasti ymmärretyksi vertaisten keskuudessa.  

Syksyllä on alkamassa neljä uutta kasvokkain kohtaavaa, erityisesti isille suunnattua Lasinen lapsuus -ryhmää Savon ja Jyväskylän seudulla; Kuopiossa, Varkaudessa, Mikkelissä ja Jyväskylässä.  

Tulevissa ryhmissä on 8 varsinaista ryhmäkertaa ja sen lisäksi myöhemmin tapahtuva yhteinen kokoontuminen. Ryhmässä käsitellään lapsuutta, tätä päivää ja tulevaisuutta. On tärkeää saada vertaisilta tukea lapsuuden kokemusten käsittelyyn ja pohtia yhdessä, miten kokemukset vaikuttavat tähän päivään, vanhemmuuteen ja ylipäätään arkeen. Haittaa aiheuttavia lapsuuden kokemuksia ei ikävä kyllä saa kukaan otettua pois, mutta ryhmästä saa tukea ja apua siihen, miten kokemusten kanssa eletään tässä hetkessä. Lisätietoa ja yhteyshenkilöt, joille ryhmiin voi ilmoittautua mukaan, löydät täältä.  

Terveiset entiseltä ryhmäläiseltä osallistumista harkitsevalle isälle: 

 ”Suosittelisin ryhmää. Sanoisin asiaa miettivälle, että hyödyt siitä enemmän kuin osaat arvata.”  

Tässä tekstissä käytetyt ryhmäläisten sitaatit on poimittu kevään 2020 isien verkkoryhmää tutkineesta Kaisa Ovaskaisen pro gradu -tutkielmasta. Mikäli haluat tutustua aiheeseen tarkemmin, tutkimus on luettavissa täällä.

kirjoittajat:
Kaisa Ovaskainen (Kirkkopalvelut) ja Laura Barck (Lasinen lapsuus)
 


kuva: Janne Takala