Lasinen lapsuus – Haastava arki (2017–2020)

Hankkeen toimintavuosien aikana järjestetään ohjattuja kasvokkaisia vertaistukiryhmiä pikkulapsiperheiden vanhemmille eri paikkakunnilla.
Katso missä ja milloin vertaistukiryhmiä järjestetään

Hankkeen koordinaattorina toimii Laura Barck, katso yhteystiedot

 

Hankkeen taustaa, tarve ja saatu palaute

Aiemmin toteutetussa kumppanuushankkeessa kerääntyi runsaasti tietoa ja ymmärrystä vertaistukiryhmien hyödyllisyydestä ja tarpeesta.  Hankkeessa järjestetään Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmiä yhdessä paikallisten kumppanien kanssa.

Sirpaleinen mieli -hankkeessa (2012–2015) tuettiin perheellistymisen alkuvaiheita eläviä nuoria aikuisia, joille lapsuudenkodin päihdeongelmat ovat aiheuttaneet eriasteisia mielenterveyden haittoja aikuisuudessa. Havaitun perusteella omaa perhettä perustamassa olevat nuoret aikuiset ja pienten lasten vanhemmat tarvitsevat kipeästi ohjattua vertaistukea ja mahdollisuuksia tavata toisia samassa elämäntilanteessa olevia. 

Tarve kasvokkaisiin vertaistukiryhmiin ja vanhemmuuden tukeen ilmenee mm. sosiaalisessa mediassa jatkuvasti. Esiin nousee toistuvasti myös kohdennetun tuen ja ohjatun vertaistuen vähyys pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ryhmistä kysytään lisäksi ammattilaisille suunnattujen tilaisuuksien yhteydessä ja verkostoissa eri puolilla Suomea. 

Lasinen lapsuus -toiminnan ammattilaisille järjestämissä tilaisuuksissa on noussut esiin epätietoisuutta aihepiiristä: ammattilaisten työssään kokemina haasteina on ollut mm. tunnistaa, ottaa puheeksi ja tukea lasisen lapsuuden kokeneita aikuisia. Hanke vastaa tähän tarpeeseen kokoamalla perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia yhteen keskustelemaan aiheesta ja sen kautta juuri ko. alueelle merkityksellisistä teemoista ja haasteista. Tilaisuuksissa jaetaan osaamista, tullaan tietoisiksi eri toimijoiden palveluista ja pohditaan yhdessä kodin päihdeasioita ja perheen tukemista. 

Sirpaleinen mieli -hankkeen aikana kerääntyi valtavasti tietoa siitä, minkälaisia haasteita perheellistyvät ja toisaalta lapsiperhearkea elävät nuoret aikuiset kokevat oman lasisen lapsuutensa vuoksi. Tietoa on myös kertynyt arkea ja hyvinvointia helpottavista ja suojaavista tekijöistä. Tätä tietopohjaa on hyödynnetty hankkeen ensimmäisinä vuosina onnistuneesti. Samankaltaiset tarpeet, haasteet ja toisaalta ohjatun vertaistukiryhmän hyödyt ovat nousseet selkeästi esiin ensimmäisinä hankevuosina järjestetyissä vertaistukiryhmissä.

Vertaistukiryhmässä tarjoutuu mahdollisuus käsitellä omia lapsiperhearkeen liittyviä haasteita toisten samankaltaisia kokemuksia omaavien kanssa. Näitä ovat mm. epävarmuus omasta vanhemmuudesta, oma jaksaminen, huoli omasta mielenterveydestä sekä lapsuuden haittakokemuksista juontuvat suorituspaineet. Haasteita syventävät usein puutteellinen vanhemmuuden malli omasta lapsuudesta, tuen ja avun puute nykytilanteessa, omien lapsuusmuistojen tai traumojen aktivoituminen oman lapsen syntymän myötä sekä vaikeus hakea tai vastaanottaa apua. Ryhmä tarjoaa myös mahdollisuuden pohtia lasisesta lapsuudesta juontuvia haasteita parisuhteelle, johon varhaisten kiintymyssuhteiden puutteet usein heijastuvat.

Hankkeen aikana on kerätty palautetta siitä, miten toimintaan osallistuneet ovat kokeneet hyötyneensä ryhmistä. Ryhmässä perhettä perustamassa oleva tai pikkulapsiarkea elävä vanhempi kokee muun muassa asioiden normalisointia, mikä helpottaa usein arjen suorituspaineita. Lapsuudenkokemusten käsittely lisää omanarvontuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin toimia elämässä toisin kuin omat vanhemmat. Vanhemmuuden tuessa keskeistä on tunteiden työstäminen, minkä myötä ryhmäläiset pystyvät ottamaan paremmin vastaan myös lastensa tunteita.

Hanketta rahoittaa vuosina 2017–2020 STEA.