en | sv | fi

Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia


Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia

header menu

Olet täällä



Olet täällä


Pystyssä

suomi

Ennen kuin koulu alkoi, maailma oli ehjä. Minun perheeseeni kuului isä, äiti ja pikkuveli. Sitten äiti löysi uuden miehen ja erosi isästä. Tapahtui muutoksia, mutta niistä selvittiin. Kumpikin vanhemmista piti meistä huolta ja olimme heille rakkaita. Ennen yläastetta äiti alkoi kuitenkin käyttäytyä oudosti. Isäpuolelle syntyi mustelmia naamaan - tikkejäkin tuli silloin tällöin. "kaaduin" - he sanoivat. Äiti oli vuosi vuodelta väsyneempi, mutta rakasti meitä. Kerran mainitsi että muuttaisi pois, mutta muuten ei paljastanut pahasta olostaan mitään. Luuli kai ettei me tiedetty mitään. Mutta minä olin nähnyt kerran kuinka isäpuoli muuttui väkivaltaiseksi humalassa ja kuristi äitiä. Äiti puolustautui lyömällä kasvoihin. Kuukausi sen jälkeen äiti teki itsemurhan.

Isä piti meistä huolta äitipuolen kanssa. Me selvisimme ja ajattelemme äitiä hyvällä. Minä en voinut sietää alkoholia vuosiin. Pidin kaikkia, jotka juovat pahoina. Minusta tuli hieman kylmä ja etäinen. Ainoaksi turvakseni tuli pikkuveljeni, jonka kanssa purin pahanolon tapellen, mutta myös ne parhaat ja iloisimmat hetket. Lähimmät ystävätkin tulivat vastaan, vaikka en heille kaikkea kertonutkaan. Ei heidän tarvinnut tietää, ajattelin silloin. Isänisän kuoleman jälkeen, lukion puolivaiheilla, isäni sairastui perinnöllisiin sairauksiin ja joutui leikkauksiin, joista ei tähänkään päivään mennessä ole ollut apua. Aluksi pikkunaukkailun ymmärsi. Sitä ei tapahtunut kuin kerran kuukaudessa ja isä kertoi siitä aina etukäteen. Lukion lopussa tilanne oli kuitenkin toinen. Alkoholin kulutus oli kasvanut järjettömiin määriin. Opin vihaamaan taas alkoholia, mutta yritin sitkeästi äitipuolen kanssa saada isää ymmärtämään ongelmansa hyvällä ja pahalla. Ei tulosta. Nykyään ainoa tavoitteeni on pitää pikkuveljeni turvassa niin kauan kuin tämä on täysi-ikäinen ja pääsee muuttamaan pois kotoa. Yritän vieläkin saada yhteyttä isääni, mutta tilanne menee jatkuvaa ylä - ja alamäkeä hoidosta huolimatta. Tässä on minun tarinani alkoholista ja siitä kuinka se pikkuhiljaa hiertää lapset eroon vanhemmistaan.

Pystyssä

×