en | sv | fi

Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia


Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia

header menu

Olet täällä



Olet täällä

Hyvään aikuisuuteen

Vastoinkäymiset ja vaikeudet kuuluvat elämään, eikä kenelläkään ole täysin ongelmatonta lapsuutta. Joskus perheen arki on kuitenkin niin kuormittavaa, esimerkiksi vanhempien haitallisen päihteidenkäytön takia, ettei se tarjoa turvallisia olosuhteita lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Lapsuuden kokemukset jäävät iän karttuessa ajallisesti taakse, mutta ne saattavat vaikuttaa vielä aikuisuudessakin monin eri tavoin ja erilaisissa yhteyksissä. Se, miten ihminen näkee ja kokee itsensä sekä ympäröivän maailman, miten hän toimii suhteessa toisiin ihmisiin ja odottaa muiden toimivan suhteessa itseensä rakentuu paljolti aikaisempien kokemusten kautta. Vaikka lapsuuden kokemusten vaikutus aikuisuuteen on kiistaton, kohtaloa lapsuus ei kuitenkaan sanele.

Lapsuudessaan kaltoinkohdellut saattavat aikuisina kärsiä ahdistavista ja jopa pelottavista oireista. Näitä voivat olla esimerkiksi menneitä tapahtumia koskevat muistivälähdykset, ahdistus, paniikkikohtaukset, unettomuus, masennus, psykosomaattiset oireet, kyvyttömyys avoimuuteen, ennalta-arvaamattomat raivokohtaukset sekä itsetuhoinen tai muille haitallinen käyttäytyminen.

Edellä kuvatun kaltaisten oireiden kanssa eläminen on usein haasteellista. Moni ei osaa yhdistää tuntemuksiaan lapsuudessa koettuun, vaan ajattelee niiden olevan vikoja itsessä. Usein kuormittavuutta lisää se, että oireiden ymmärtäminen voi olla muillekin ihmisille vaikeaa. Tästä syystä asioista puhumista ja niiden jakaminen läheisten ihmisten kanssa on tärkeää. Näin läheiset voivat ymmärtää ja tukea paremmin erilaisissa elämäntilanteissa.

Kuormitusta saattaa lisätä myös muiden luoma paine siihen, että menneiden asioiden pitäisi antaa jo olla ja siirtyä elämässä eteenpäin. Usein lasisen lapsuuden läpikäyneillä onkin tunne siitä, etteivät muut voi ymmärtää tai kokea asioita samalla tavalla. Monet toivovat itsekin, että he voisivat vain jättää negatiiviset kokemukset taakseen ja jatkaa elämää niistä välittämättä.

Asioiden käsittelemättä jättämisen ongelma on kuitenkin siinä, ettei lapsuuden kokemusten uudelleenaktivoitumiseen voi aina itse vaikuttaa. Nykyisten ja menneiden tapahtumien välinen yhteys ei myöskään ole aina ilmeinen. Pahan olon saattaa laukaista jokin aivan tavallinen tilanne, esimerkiksi tuoksu tai ääni, joka tuo pintaan kenties jo unohtuneesta kokemuksesta nousevan ahdistuksen. Tällöin tunnereaktiossa on kyse jostain aivan muusta kuin siitä, miltä tilanne ulospäin vaikuttaa. Kyse voi olla jopa jostain sellaisesta, josta ihminen ei ole itsekään tietoinen.

Lapsuudesta kumpuavia ajatuksia ja tunteita voi työstää kohtaamalla ne rohkeasti. Menneitä tapahtumia ei voi muuttaa, mutta nykyhetkessä elämistä voi helpottaa. Monesti paras tapa saada lisää voimia ja voimavaroja arkeen on avoin keskustelu luotettavan ihmisen kanssa. Jollekin tämä ihminen on ystävä, toiselle sukulainen, kolmannelle ammattiauttaja. Jotkut hyötyvät kokemusten jakamisesta ryhmässä, osa taas haluaa käydä asioita läpi esimerkiksi maalaten, kirjoittaen tai vaikkapa musiikin kautta. Erilaisia tapoja omien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn on lukemattomia. Jokaisen on tärkeää löytää itselleen sopiva keino.

Tuen piiriin pääsemisen ei tarvitse olla vaikeaa: Tueksesi-osiossa esitellään tahoja, joiden puoleen voi kääntyä. Facebookissa toimivassa Pullopostia lapsuudesta -keskusteluryhmästä taas voi saada vertaistukea ja ammattilaisten neuvoja hyvinkin nopeasti. Myös Lasisessa lapsuudessa on oma keskustelufoorumi, jossa voi keskustella täysin anonyymisti. Foorumin aihepiireissä on huomioitu muun muassa eri elämänvaiheet, koetut haitat sekä jaksamista helpottavat tekijät. Keskusteluun pääsee mukaan rekisteröitymällä

Sosionomi (AMK) Laura Barck
Kirjoittaja tekee lasinen lapsuus -työtä A-klinikkasäätiöllä

×