en | sv | fi

Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia


Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia

header menu

Olet täällä



Olet täällä

Hyvään aikuisuuteen

Vastoinkäymiset ja hankaluudet kuuluvat elämään, eikä kenelläkään ole täysin ongelmatonta lapsuutta. Joskus perheen arki on kuitenkin niin vaikeuksien kuormittamaa esimerkiksi vanhempien haitallisen päihteidenkäytön vuoksi, ettei se tarjoa turvallisia olosuhteita lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Lapsuuden kokemukset jäävät iän karttuessa ajallisesti taakse mutta vaikuttavat käytännössä yhä arkeen monin eri tavoin ja eri yhteyksissä. Se, miten ihminen näkee ja kokee ympäröivän maailman, miten hän toimii suhteessa toisiin ihmisiin ja odottaa muiden toimivan suhteessa itseensä, on pitkälti omien kokemusten kautta rakentunutta. Lapsuuden vaikutus aikuisuuden kokemuksiin on kiistaton. Kohtaloa lapsuus ei kuitenkaan sanele.

Lapsuudessaan kaltoin kohtelua kokeneet ihmiset saattavat aikuisina kärsiä arjessaan ahdistavista ja jopa pelottavista oireista. Niitä voivat olla esimerkiksi menneitä tapahtumia koskevat muistivälähdykset, ahdistus, paniikkikohtaukset, unettomuus, masennus, psykosomaattiset oireet, kyvyttömyys avoimuuteen, ennalta-arvaamattomat raivokohtaukset tai toistuva itsetuhoinen tai muille haitallinen käyttäytyminen.

Tuntemusten kanssa eläminen voi olla hyvinkin hankalaa. Usein kuormittavuutta lisää se, että näiden piirteiden ymmärtäminen voi olla myös muille ihmisille vaikeaa. Siksikin lähimpien ihmisten kanssa asioista puhuminen ja niiden jakaminen olisi tärkeätä. Näin läheiset voivat paremmin ymmärtää ja tukea erilaisissa tilanteissa

Kuormittavuutta saattavat lisätä myös muiden luomat paineet siitä, että menneiden asioiden pitäisi antaa jo olla; elämässä täytyisi siirtyä eteenpäin ja käyttäytyä ”normaalisti”. Usein lasisen lapsuuden läpikäyneillä on sellainen tunne, ettei kukaan muu voi ymmärtää eikä kokea samanlaista. Monilla on myös itsellään toive, että negatiiviset kokemukset voisi vain jättää taakseen ja jatkaa elämää niistä välittämättä.

Asioiden käsittelemättä jättämisen ongelmana on se, että lapsuuden kokemusten uudelleen aktivoitumiseen ei aina voi itse vaikuttaa, eikä tämänhetkisen ja menneisyyden tilanteiden välinen yhteys aina ole ilmeinen. Pahan olon saattaa laukaista nykyhetkessä ihan tavallinen tilanne. Joskus esimerkiksi jokin tuoksu tai ääni voi laukaista ahdistuksen, joka kumpuaa jostain ehkä jo unohtuneesta kokemuksesta. Tällöin tunnereaktiossa on kyse jostain ihan muusta kuin ulospäin ja muiden silmiin näyttää – jostain, josta henkilö ei ole itsekään tietoinen.

Lapsuudesta kumpuavia vaikeuksia voi työstää kohtaamalla ne avoimesti. Menneitä tapahtumia ei voi muuttaa mutta nykyhetkessä elämistä voi helpottaa paljonkin. Monesti paras tapa saada lisää voimia ja rohkeutta on avoin keskustelu omista tunteista ja ajatuksista luotettavien ihmisten kanssa. Jollekulle tämä ihminen on ystävä, toiselle sukulainen, kolmannelle ammattiauttaja. Osa ihmisistä hyötyy paljon kokemusten jakamisesta ryhmässä, osa taas haluaa käydä asioita läpi maalaten, kirjoittaen tai vaikka musiikin kautta.

Tapoja asioiden kohtaamiseen on paljon ja jokaisen olisikin tärkeää löytää itselleen sopiva keino. Mistä apua itselle aikuisena? -osiossa kerrotaan muutamia eri tahoja, joiden puoleen voi kääntyä. Tuen piiriin pääseminen voi olla hyvinkin helppoa. Esimerkiksi Facebookissa toimivassa Pullopostia lapsuudesta –keskusteluryhmästä voit saada vertaistukea ja ammattilaisten neuvoja usein jo parissa tunnissa, eikä liittyminen edellytä muuta kuin pyynnön ryhmään liittämiseksi! 

Myös meillä Lasisessa lapsuudessa avautui maaliskuussa 2017 keskustelufoorumi. Foorumilla keskustelu käydään valmiiksi luoduissa keskusteluketjuissa aihepiireittäin. Aihepiireissä on huomioitu eri elämänvaiheet, koetut haitat, sekä jaksamista helpottavat tekijät. Myös omia keskusteluaiheita voi aloittaa. Keskusteluun pääsee rekisteröitymällä Lasisen lapsuus –sivulla, osoitteessa http://lasinenlapsuus.fi/rekisteroidy. Lisäämme sinut ryhmään ja meilaamme sinulle suoran linkin keskusteluun. Tämä tehdään manuaalisesti ja voi kestää hieman, etenkin viikonloppuisin.

Sosionomi-AMK Laura Barck
Kirjoittaja tekee lasinen lapsuus -työtä A-klinikkasäätiöllä

 

×