en | sv | fi

Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia


Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia

header menu

Olet täällä



Olet täällä

Lapsuus ja oma vanhemmuus

Vanhemmaksi kasvaminen alkaa jo paljon ennen raskautta tai lapsen syntymää. Avaimet vanhemmuuteen saadaan omasta lapsuudesta ja vanhemmilta.

Vanhemmuuden muotoutumiseen vaikuttavat kuitenkin monet muutkin asiat, kuten omat kokemukset, ajatukset ja odotukset, sukulaisten ja ystävien ajatukset ja odotukset sekä yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet. Vanhemmuutta rakennetaan ja siihen kasvetaan myös usein yhdessä lapsen toisen vanhemman kanssa, jolloin prosessia muovaa hänenkin elämänsä anti - niin hyvässä kuin pahassa.

Vanhemmuus onkin monien eri asioiden ja osien kokonaisuus sekä jatkuvasti kehittyvä prosessi, jossa avainasemassa on vuorovaikutus lapsen kanssa sekä armollinen ja salliva asennoituminen itseen ja omaan vanhemmuuteen.

Tapa ja tyyli, jolla vanhempi luo suhteen lapseensa, pohjautuu usein vanhemman omiin lapsuuden kokemuksiin. Vanhemman tiedostamattomat varhaismuistot vaikuttavat erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsen kiintymyssuhteen kehittymiseen. Lapsuudessa koettu turvattomuus voi vaikeuttaa tämän herkän suhteen muodostamista oman lapsen kanssa.

Tutkimusten mukaan varhaiset kiintymyssuhteet periytyvät ainakin osittain vähintään kolmen sukupolven päähän. Vanhemman tapaan olla vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa vaikuttaa siis myös se, miten hänen vanhempansa ovat olleet vuorovaikutuksessa omien vanhempiensa kanssa. Vanhemmuudessa kannetaan tällä tavoin mukana myös omien vanhempien lapsuutta.

Voi olla itselle hyödyllistä ja helpottavaa selvittää, miten suvun tarina on rakentunut edellisissä sukupolvissa. Tämä voi avata ymmärrystä menneisiin tapahtumiin ja lievittää niihin mahdollisesti liittyvää ahdistusta.

Yksi vanhemmuuden tärkeimmistä tehtävistä on antaa lapselle turvallinen paikka käsitellä tunteita sekä näyttää, että pettymysten ja epävarmuudenkin kanssa voi elää. Tämä voi kuitenkin olla vaikeaa, jos ei ole omassa lapsuudessaan tullut kuulluksi, nähdyksi tai lohdutetuksi, eikä ole sisäistänyt omaa pärjäävyyttään ja arvoaan. Vanhemmuutta saattavat varjostaa myös lapsen myötä esiin nousevat negatiiviset tunteet ja muistot, täydellisyyden tavoittelu tai pelko siitä, ettei pärjääkään lapsen kanssa, niin kuin oli ajatellut. 

Omaksumme kaikki lapsuudestamme erilaisia toiminta- ja ajatusmalleja, joista osa toimivia ja hyödyllisiä, osa taas toimimattomia ja haitallisia. Haitallisista toiminta- ja ajatusmalleista on kuitenkin mahdollista myöhemmin irrottautua ja toimia tietoisesti toisin. Muutostyö alkaa, kun tulee tietoiseksi menneisyyden vaikutuksesta tähän päivään. Tässä auttaa esimerkiksi se, että keskustelee ajatuksistaan ja tunteistaan puolison, ystävän tai ammattilaisen kanssa. Vaikeankin lapsuuden kokenut voi katkaista ylisukupolvisuuden ketjun, vahvistaa hyviä ja toimivia ajattelu- ja toimintatapoja sekä luoda tältä pohjalta oman tapansa olla vanhempi. 

Omasta voinnista ja jaksamisesta huolehtiminen ovat tärkeä osa vanhemmuutta. Se, että hakee ja ottaa apua vastaan on vahvuutta ja lahja sekä itselle että lapselle. Huolehtimalla, että omille tunteille ja kokemuksille on tilaa mahdollistaa lapselle sellaisen kasvun ja kehityksen, jota eivät varjosta vanhemman negatiiviset kokemukset.

Vanhemmuus ei koskaan suju täysin ongelmitta ja kaikki vanhemmat kokevat ajoittain riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteita. On lohdullista muistaa, ettei kenenkään tarvitse olla täydellinen äiti tai isä. Jokainen voi olla riittävän hyvä vanhempi omalle lapselleen.

Ajatus omien lapsuuden kokemusten käsittelystä saattaa tuntua hankalalta ja jopa ylitsepääsemättömältä. Itsellä saattaa olla kokemus siitä, että on epäonnistunut, jos ei pärjää yksin. Vanhemmuuteen on kuitenkin saatavilla apua ja tukea, jonka hakeminen ja vastaanottaminen on suurta vahvuutta. Jos ajatus avun hakemisesta tuntuu vaikealta, muista että sinun arkesi on lapsesi lapsuus. Sinulla on avaimet tarjota lapsellesi paras mahdollinen lapsuus ja itsellesi kaunis matka vanhempana lapsesi rinnalla.

 

Laura Barck
 

 

 

×