en | sv | fi

Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia


Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia

header menu

Olet täällä



Olet täällä

Lasta suojaavat tekijät

Kodin päihteidenkäytöstä kärsivien lasten elämässä on aina myös riskeiltä suojaavia tekijöitä. Nämä voivat liittyä lapsen yksilöllisiin vahvuuksiin, perheen ominaisuuksiin tai kodin ulkopuoliseen kasvuympäristöön.

Yksilöllisiä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi harrastukset, ystävät ja luovuus. Ne auttavat luomaan vahvaa minäkuvaa ja tarjoavat positiivisia kokemuksia. Lapsen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyviä suojaavia tekijöitä ovat myös sosiaaliset taidot, hyvät ongelmanratkaisukyvyt, älykkyys ja huumorintaju. Myös ymmärrys aikuisen päihdeongelman luonteesta sekä kyky keskittyä itsestä huolehtimiseen vanhempien tukemisen sijasta ovat tärkeitä.

Perheessä on ongelmista huolimatta aina voimavaroja ja lasta suojaavia tekijöitä. Tyypillisin tuki on perheen ei-juova jäsen, kuten päihdeongelmaton vanhempi tai sisarus. Hyvää vanhemmuutta voi olla myös päihdeongelmaisella aikuisella. Perheen arkirutiinit sekä hyvä tasapaino kannustuksen ja kontrollin välillä pitävät yllä turvallista kotiympäristöä. Keskusteluyhteydet, avoimuus, kiintymyksenosoitukset ja väkivallattomuus perheenjäsenten välillä kuuluvat turvalliseen kotiin.

Suojaavia tekijöitä löytyy myös kodin ulkopuolisesta kasvuympäristöstä. Keskinäisen välittämisen henki lähiyhteisössä, kontaktit kodin ulkopuolisiin turvallisiin aikuisiin ja roolimalleihin sekä arjessa kannattelevat sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä. Kouluhenkilökunta, harrastuksissa kohdattavat aikuiset sekä naapuruston aikuiset voivat tuoda lapselle turvaa ja perhettä laajempaan yhteisöön kuulumisen tunnetta. 

Kun riskioloihin ei voi puuttua, kodin ulkopuolisten aikuisten merkitys kasvaa

Alkoholiongelmaisten vanhempien lasten selviytymistä siis auttaa, jos lapsella on lähellään tukevia ja auttavia aikuisia. Tuki voi tulla myös perheen ulkopuolelta. Ulkopuolisen tuen merkitystä tulee korostaa erityisesti silloin, jos lapsen molemmat vanhemmat juovat lasta häiritsevästi. 

Lasisen lapsuuden Suojaavat tekijät -kyselytutkimuksessa selvitettiin, miten erilaiset suojaavat tekijät ovat toteutuneet lapsuudessaan kodin alkoholinkäytöstä haittoja kokeneilla. 

 

Suojaavat tekijät haittoja kokeneilla (%) kyllä ei
Kodin ulkopuolella turvallisia aikuiskontakteja 73 27
Myönteisiä kokemuksia koulussa 72 28
Myönteisiä kokemuksia tarjoavia harrastuksia 67 33
Kotona oli lämpöä perheenjäsenten kesken 66 34
Kodissa oli aikuinen, joka pystyi ylläpitämään myönteistä ilmapiiriä 66 34
Kodissa oli yhteiset arkirutiinit 61 39

 

 

 

 

 

 

 

Sekä kodin että lähiympäristön tarjoamat suojaavat tekijät toteutuvat valitettavasti harvemmin niiden lasten kohdalla, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Asia vaatii huomiota sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, että kaikkien aikuisten asenteissa ja toiminnassa.

Suojaavat tekijät vahvistavat pärjäävyyttä

Samanlaisissa oloissa eläessä toinen saattaa murtua ja toinen selviytyä ja kasvaa entistä vahvemmaksi ihmiseksi. Selviytymistä edesauttaa aina se, että positiivisia asioita tuetaan. Suojaavien tekijöiden vastakohta ovat riskitekijät. Riskit  tarkoittavat niitä perheen ja ympäristön ominaisuuksia, jotka heikentävät lapsen mahdollisuuksia elää ja kasvaa terveenä ja tasapainoisena. 

Vanhemman toistuva päihtyneisyys on sinänsä jo yksi merkittävä riskitekijä, mutta sen lisäksi on monia muita riskitekijöitä. Näitä ovat esim. vanhempien mielenterveysongelmat, työttömyys ja köyhyys. Ongelmalliseen alkoholinkäyttöön usein liittyvä jatkuva riitely on yksi merkittävimmistä stressin ja pelon aiheista alkoholiongelmaisten vanhempien lapsilla.

Suojaavia tekijöitä vahvistamalla voidaan auttaa lasta kehittämään omaa pärjäävyyttä. Lapsen kuunteleminen, leimaamisen ja tuomitsemisen välttäminen sekä positiivisena roolimallina oleminen ovat asioita, joita kuka tahansa aikuinen voi toteuttaa omassa arkiympäristössään. 

 

Lähteitä: 
Lasinen lapsuus & Suomen Taloustutkimus. Väestökysely lapsuudenkodin alkoholinkäytöstä, 2016.  Lue lisää Lasinen lapsuus -esitteestä (pdf)
Maritta Itäpuisto - Kokemuksia alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eletystä lapsuudesta (2005)
Richard Velleman & Lorna Templeton – Impact of parents` substance misuse on children: an update (2016)

×