en | sv | fi

Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia


Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia

header menu

Olet täällä



Olet täällä

Apua itselleni aikuisena

Jokaisella tulisi olla aikaa ja tilaa miettiä lapsuuden kokemuksiaan ja omaa menneisyyttään sekä mahdollisuus tulla kuulluksi omana itsenään. Nykyhetkessä on mahdollista löytää omat vahvuutensa sekä voimavaransa ja luoda itselleen oman näköisensä, tyydyttävä elämä - ei pelkästään lapsuudesta huolimatta vaan myös sen ansiosta. Tukea on saatavilla ja sitä kannattaa hakea. Alkoholistien aikuisten lasten käytettävissä on monenlaisia palveluita: vertaisryhmiä, ammattiapua ja nettitukea. Tietoa aihepiiristä saa useilta nettisivuilta ja kirjallisuudesta.

Vertaistukiryhmiä järjestävät ainakin Alkoholistien aikuiset lapset (AAL), sekä A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta kumppaneineen, joihin kuuluu mm. Suomen Mielenterveysseura. Ympäri Suomen on mahdollistaa löytää myös yksilöllistä apua. Psykologi on ammattilainen joka tukee menneisyyden asioiden läpikäyntiä. Psykologeja toimii neuvoloissa, terveyskeskuksissa ja työterveysasemilla sekä kouluissa.

Jaksamisen ja mielenterveyden ongelmiin voi saada apua psykiatrian poliklinikoilta. Sinne pääsee omalääkärin lähetteellä. Joissain terveyskeskuksissa on päihde- ja mielenterveysasioihin erikoistuneita sairaanhoitajia, joille voi myös varata ajan. Psykiatrian erikoislääkärin puoltolausunnolla voi saada Kelan tukemana psykoterapiaa. Tällöin sopiva psykoterapeutti etsitään itse ja Kela maksaa osan terapiakuluista. 

Sosiaalitoimistojen tai -asemien sosiaalityöntekijät ovat kaikkia ihmisiä varten. He ovat laaja-alaisia ammattilaisia, jotka pystyvät tukemaan erilaisissa elämän vaikeuksissa sekä ohjaamaan parhaan avun luokse. He tuntevat kunnan palvelut ja voivat auttaa puhumaan avun saamisen puolesta. Ei tarvitse olla rahahuolia, että saa mennä sosiaalityöntekijän puheille.

A-klinikoilla ja Nuorisoasemilla ympäri maan tehdään töitä päihdeasioiden kanssa. Apua on tarjolla omiin tai läheisen päihteidenkäytön aiheuttamiin ongelmiin. A-klinikalla toimii sairaanhoitajia ja sosiaaliterapeutteja, joista monilla on perheterapiakoulutus.

Netissä on tarjolla laaja-alaista apua. A-klinikkasäätiön Päihdelinkissä keskustellaan lasisesta lapsuudesta. Al-Anon – Alkoholistien Aikuiset Lapset yhdistää useita kodin päihdeongelmista haittoja kokeneita.

Tukinet – kriisikeskus netissä tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja vertaistukea chat-keskusteluissa sekä foorumilla. Facebookissa toimii suosittu Pullopostia lapsuudesta -keskusteluryhmä. Lasinen lapsuus -toiminta järjestää aikuisten nettiryhmiä syksystä 2016 alkaen.

Nettiterapiat ovat verkossa toimivia terapiaohjelmia. Nettiterapiassa pureudutaan mielenterveyden ongelmiin tunnistamalla haitallisia ajatuksia ja opettelemalla uusia toimintatapoja. Asiakkaan itsenäistä työskentelyä ohjaa nettiterapeutti. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä ja se on asiakkaalle ilmaista. Lähetteen voi kirjoittaa niin julkisen kuin yksityisen tahon lääkäri.

Stressi ja traumaattiset kokemukset vaikuttavat kehon ja mielen hyvinvointiin huomattavasti mutta niiden vaikutuksista on mahdollista palautua. Traumojen hoito ja niiden aiheuttamien oireiden lievitys ei välttämättä tarkoita muistoihin palaamista ja niiden kanssa työskentelemistä. On mahdollista keskittyä myös nykyoireiden hallitsemiseen. Monet keholliset keinot ovat tutkitusti tuoneet ihmisille valtavasti helpotusta.

Tässä muutama esimerkki:

TRE
Trauma Releasing Exercises (TRE) on tehokas ja yksinkertainen menetelmä stressistä ja traumaattisista kokemuksista palautumiseen helppojen fyysisten liikkeiden avulla. Menetelmä lisää kehon ja mielen tasapainoa, rentoutta ja rauhaa.

SHINDO
Kehon ja mielen kannettavaksi kertyy nykyisessä elämäntyylissämme monenlaista stressiä, väsymystä ja jännityksiä. Shindo-venytykset ovat tehokas tapa purkaa jo kertyneitä kuormituksia samoin kuin ylläpitää kehon joustavuutta ja ennaltaehkäistä jännitysten kertymistä. Samalla mieli kirkastuu ja rentoutuu. Shindovenytykset sopivat lähes kaikenkuntoisille ja –ikäisille.

MINDFULNESS
Meillä ihmisillä on taipumus murehtia menneitä ja olla huolissaan tulevasta sen sijaan, että eläisimme pelkästään tätä hetkeä. Samoin olemme taipuvaisia tulkitsemaan asioita aina samalla tavalla. Tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen. Mindfulness tai tietoisuustaidot on tunnettu jo tuhansia vuosia itämaisessa meditaatioperinteessä. Niiden länsimainen soveltaminen lähti laajemmin liikkeelle 1970-luvulta, kun amerikkalainen Jon Kabat Zinn alkoi ohjata tietoisuustaitoihin perustuvaa stressinhallinta ohjelmaa kroonisesti sairaille ja kipupotilaille. Tätä ohjelmaa on tutkittu paljon, ja tulokset ovat erittäin hyviä. Mindfulness voi olla avuksi masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä, mutta se voi myös olla avain onnellisempaan, rennompaan ja tietoisempaan elämään. On jopa havaittu että näiden taitojen säännöllinen harjoittaminen tukee fyysistä terveyttä ja immuunipuolustusjärjestelmää. Myös lapset ja nuoret ovat hyötyneet harjoituksista ja saavat niistä apua keskittymiseen, rauhoittumiseen ja oppimiseen.

Tukea vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen

Lapselle paras mahdollinen vanhempi on hyvinvoiva vanhempi. Omasta voinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on siis myös lapsen näkökulmasta erittäin tärkeätä. Väsyminen, jatkuva kiireen ja riittämättömyyden tuntu sekä arjen ajoittainen kuormittavuus kuuluvat jossain määrin kaikkien lapsiperheiden elämään. Kun kuormittavuus ylittää jaksamisen rajat, saattaa ilo karata päästäen masennuksen ja ahdistuksen tunteita sekä muita mielen pahoinvoinnin merkkejä ovesta sisään. Tällöin on hyvä pysähtyä miettimään, missä mennään ja tulisiko kurssia muuttaa.

Lapsuus ja oma vanhemmuus -artikkelissa kuvataan, mitä muita haasteita vanhemmuudessa saattaa kohdata, mikäli oma lapsuus on ollut turvaton. Odotukset omaa vanhemmuutta ja lasta kohtaan voivat olla kohtuuttomat, lapsen tunteiden vastaanottaminen vaikeaa ja monet vanhemmuuteen liittyvät asiat tuntua ahdistavilta. Näihin tuntoihin kannattaa hakea keskusteluapua esimerkiksi neuvolasta tai vertaistukiryhmästä.

Mistä apua ja tukea voi saada?

Äitiys- ja lastenneuvola

Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan puoleen voi kääntyä lähes asiassa kuin asiassa. Terveydenhoitajan kanssa voi yhdessä pohtia juuri oman perheen asioita ja miettiä, miten tilanteessa edetään. Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Palvelut ovat perheille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Kunnat vastaavat äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen järjestämisestä.

Kasvatus- ja perheneuvonta

Kunnilla on velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Kasvatus-ja perheneuvolaan voi olla suoraan yhteydessä ilman lähetettä.

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Sen tavoitteena on tukea perhettä arjessa selviytymisessä. Kotipalvelu toteutetaan aina yhteistyössä perheen kanssa. Kotipalvelulla tarkoitetaan

· asumiseen
· hoitoon ja huolenpitoon
· toimintakyvyn ylläpitoon
· lasten hoitoon ja kasvatukseen
· asiointiin
· muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojensuorittamista tai niissä avustamista.

Kannattaa myös selvittää oman paikkakunnan järjestöjen ja seurakunnan toiminnot. Monilla paikkakunnilla on muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila. Monet järjestöt tarjoavat erilaista ryhmätoimintaa kasvokkain ja netissä sekä paljon tietoa lapsiperheiden palveluista.

Kirkon Perheasiain neuvottelukeskuksessa selvitetään parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Palvelut ovat maksuttomia ja asiakkaaksi voi hakeutua, vaikka ei olisi evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen. Asiakkaita palvellaan usein myös ruotsiksi ja englanniksi. Perheneuvojilla ja vastaanottosihteereillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Aika kannattaa varata perheneuvojalle etukäteen. Neuvottelukeskuksissa kokoontuu myös erilaisia terapeuttisia ryhmiä.

Hyötyä voi olla myös kirjoista, joissa itsetuntemusta, sisäisen lapsen kohtaamista tai läheisriippuvuutta tarkastellaan yleisemmällä tasolla. Trauma-aihepiirin kirjallisuudesta voi löytää selityksiä aikuisiän ongelmille ja opastusta niistä eteenpäin pääsemiseksi. Peter A. Levinen Kun tiikeri herää – trauma ja toipuminen on hyvä kirjastoista löytyvä esimerkki yleistajuisesta ja käytännön välineitä tarjoavasta teoksesta.

Palaaminen omaan lasiseen lapsuuteen voi aluksi tuntua raskaalta tehtävältä. Se herättää uusia ajatuksia, nostaa esiin voimakkaita tunteita ja vaikuttaa kehon toimintaa. Lasinen lapsuuden työstäminen on hyvin kokonaisvaltainen kokemus. Asialla voi kuitenkin olla onnellinen päätös. Raskaan alun jälkeen tilalle tulee uutta toivoa, anteeksiantoa, menneestä irrottautumisen kokemista ja armollisuutta itseä kohtaan. Monet apua rohkeasti hakeneet ovat kertoneet, että vaikeistakin ongelmista voi selvitä.

×