en | sv | fi

Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia


Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia

header menu

Olet täällä



Olet täällä


Vainyksimuidenjoukossa

suomi

Vanhempieni juominen aiheuttaa minulle häpeän ja pelon tunteita. Häpeä aiheuttaa sen, etten pysty puhumaan asiasta kenellekään ja teen kaikkeni ettei juominen paljastuisi. Olen esim. usein valehdellut ystävilleni ja keksinyt tekosyitä miksei meille nyt saakaan tulla käymään, jos joku on juovuksissa. Pelon tunteita, sillä pelkään että vanhemmilleni tapahtuu jotakin, että he ovat väkivaltaisia, itsetuhoisia tai sairastuvat. Tunnen myös itseni avuttomaksi, kun olen vuosien saatossa joutunut huomaamaan ettei sanoillani tai teoillani juuri ole vaikutusta.
Haluaisin kaikkien vanhempien ymmärtävän, että alkoholismi vaikuttaa myös lapsiin. Jos ajattelen asiaa oman kokemukseni perusteella, voisin väittää, että alkoholismin vuoksi en osaa luottaa ihmisiin niin kuin haluaisin ja siksi pysyvien ihmissuhteiden luominen on hankalaa. Haluaisin heidän ymmärtävän, että se mitä alkoholistien lapset joutuvat käymään läpi, ei ole lapsuutta. Haluaisin, että juomista pyrittäisiin lopettamaan jos ei sitten itsensä takia niin sitten lasten.

Minulla on sisaruksia, mutta heidän kanssaan emme juuri puhuneet asiasta. Heidän kanssaan peittelimme asiaa, lähinnä vitsailimme vain, vaikka välillä itkettiinkin. Korvaamaton tuki itselleni oli mummuni, joka oli hyvin perillä perheen tilanteesta, ja jolle pystyin aina puhumaan. Hän näki aina lävitseni, jos yritin peitellä alakuloani. Lisäksi hän auttoi minua ymmärtämään, että minun tehtäväni ei ole suojella vanhempiani ja että heidän ongelmansa eivät johdu minusta. Kenenkään muun kanssa en asiasta ole puhunut.

Jos vanhempani eivät joisi, meillä olisi varaa lomailla ja vihdoin toteuttaa lupauksia matkustamisesta. Saisin kertoa heille miten minulla menee koulussa, kertoa pieniä asioita, joista olen iloinen. Minun ei tarvitsisi koko ajan olla varuillani eikä pelätä milloin he taas ratkeavat.

Vainyksimuidenjoukossa

×