Lapsen selviytyminen
Monenlaiset asiat voivat suojata lapsia aikuisten alkoholinkäytön haitoilta. Suojaavia tekijöitä on monen elämässä, mutta silti osa jää niitä vaille.
Tutkimukset ja lasisen lapsuuden eläneiden kertomukset osoittavat, että vaikeissakin oloissa kasvaneet ihmiset selviävät usein aikuisuuteen hyvinvoivina yksilöinä. Heillä on yleensä ollut kasvuympäristössään kotona ja kodin ulkopuolella riittävän vahvoja aikuisten päihteidenkäytön haittavaikutuksilta suojaavia tekijöitä. Perheen sisälläkin on ongelmista huolimatta aina myös voimavaroja.
Suojaa ja riskejä
Tyypillisin lasta suojaava tekijä on, että perheessä on turvallinen huolenpitäjä, kuten päihdeongelmaton vanhempi tai sisarus. Hyvää vanhemmuutta voi tarjota myös päihdeongelmainen aikuinen. Muita tärkeitä tekijöitä kotona ovat toimivat arkirutiinit, lapsia kannustava ilmapiiri, sekä toisaalta huolenpitoon kuuluva sopivan tasoinen kontrolli. Ongelmista selvitään paremmin, mikäli perheenjäsenten välillä säilyy hyvä keskusteluyhteys ja keskinäisen kiintymyksen osoittaminen.
Vanhemman toistuva päihtyneisyys on merkittävä riskitekijä, mutta sen ohessa voi vaikuttaa monia muita riskejä syventäviä tekijöitä. Näitä ovat vanhempien mielenterveysongelmat, työttömyys ja köyhyys. Ongelmalliseen alkoholinkäyttöön usein liittyvä jatkuva riitely on yksi merkittävimmistä stressin ja pelon aiheista alkoholiongelmaisten vanhempien lapsilla. Väkivallan esiintyminen pahentaa aina riskiä lapsen kokemien ongelmien pitkittymiseen ja syvenemiseen.
Suojaavia tekijöitä löytyy myös kodin ulkopuolelta. Lähiyhteisöjen ja -verkostojen tarjoamat kontaktit turvallisiin aikuisiin ja roolimalleihin ovat monelle päihdeongelmaisen vanhemman kanssa elävälle lapselle ja nuorelle erityisen tärkeitä. Tavallinen tekeminen tai jutteleminen kavereiden vanhempien tai naapurin aikuisten kanssa voi olla ratkaisevan tärkeä myönteinen kokemus. Harrastuksia ohjaavat aikuiset ja nuorisotyöntekijät voivat suoda henkireiän ja myönteisiä kokemuksia kuormittavassa elämäntilanteessa. Koululla on miltei kaikki lapset ja nuoret tavoittavana toimijana iso mahdollisuus havaita ongelmia, ottaa niitä puheeksi ja tarjota niihin tukea.
Lapsen omia suojaavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi sosiaaliset taidot, hyvät ongelmanratkaisukyvyt, älykkyys ja huumorintaju. Myös ymmärrys aikuisen päihdeongelman luonteesta sekä kyky keskittyä itsestä huolehtimiseen vanhempien tukemisen sijasta ovat tärkeitä. Nämä ominaisuudet voivat kehittyä haastavassakin elinympäristössä, mutta yleensä lasta vahvistaa parhaiten myönteiset kokemukset ja niiden myötä vahvistuva luottamus ympäristöön ja omaan itseen.
Suojaavat tekijöiden toteutumisesta
Lasinen lapsuus -tutkimuksissa on selvitetty suojaavien tekijöiden toteutumista nuoruudessa. Aiheita olivat muiden muassa kodin aikuisten toiminta ja taidot vanhempina, kodin arjen toimivuus sekä kodin ulkopuoliset verkostot ja palvelut.
Vuoden 2016 kyselytulosten mukaan 26 % vastaajista oli kokenut haittoja kodin aikuisten alkoholinkäytöstä. Haittoja kokemattomien osuus puolestaan oli 74 %. Aineiston avulla voitiin vertailla, miten yleisesti erilaiset suojaavat tekijät olivat toteutuneet näissä kahdessa ryhmässä.
Valtaosa suomalaisista kokee kasvuympäristönsä tarjonneen runsaasti suojaaviksi tekijöiksi tulkittavia asioita. Silti suojaavia tekijöitä vaille jääneiden osuus on suuri. Miltei joka kymmenenneltä (8 %) suomalaiselta on esimerkiksi puuttunut kotoa ”aikuinen, joka pystyi ylläpitämään myönteistä ilmapiiriä”.
Jo yksi turvallinen aikuinen voi olla ratkaisevan tärkeä lapsen ja nuoren kasvulle. Haittoja kokeneistakin valtaosa (85 %), kertoi, että ”kodissa oli aikuinen, joka osoitti välittämistä ja kiintymystä”.
Suojaavien tekijöiden puuttuminen on kuitenkin selkeästi tavallisempaa aikuisten alkoholinkäytöstä haittoja kokeneilla kuin haittoja kokemattomilla. Suurimmat erot aikuisten alkoholinkäytöstä haittoja kokeneiden ja ihmisten, jotka eivät ole niitä kokeneet, osuvat kotiin sijoittuviin asioihin: lämpö perheenjäsenten kesken (28 prosenttiyksikköä haittoja kokemattomien eduksi), myönteistä ilmapiiriä ylläpitävä aikuinen (26 prosenttiyksikköä haittoja kokemattomien eduksi) ja yhteiset arkirutiinit (24 prosenttiyksikköä haittoja kokemattomien eduksi).
Erot ovat pienemmät mutta silti selvät kodin piirin ulkopuolisissa asioissa. Haittoja kokemattomilla oli useammin turvallisia aikuiskontakteja kodin ulkopuolella (ero 18 prosenttiyksikköä), myönteisiä kokemuksia tarjoavia harrastuksia (ero 17 prosenttiyksikköä) ja myönteisiä kokemuksia koulussa (ero 14 prosenttiyksikköä).
Vuonna 2018 tehty 16–20-vuotiaille suunnattu Lasisen lapsuuden kyselytutkimus osoitti, että erityisesti haavoittavassa ympäristössä eläneet nuoret tarvitsisivat vanhempien tukea ja huomiota vielä täysi-ikäistyessään. Vanhempien juomisesta haittoja kokeneista 31 % ja haittoja kokemattomista 18 % toivoi vanhempiensa kyselevän enemmän heidän kuulumisiaan.
Kodin aikuisten päihteidenkäytöllä on selvä yhteys suojaavien tekijöiden puuttumiseen. Se, mikä on syy ja mikä seuraus, ei ole ihan yksinkertaista. Kodin aikuisten päihteidenkäytön aiheuttamat murheet esimerkiksi voivat luoda tunteen, että muutkin asiat ovat huonosti. Vanhemman juomisen aiheauttamat hankaluudet taas eivät ehkä tunnukaan varsinaisilta haitoilta, jos asiat ovat muuten hyvin.
Mitä aikuinen ja ammattilainen voi tehdä?
Lapsen ja nuoren kannalta oleellisinta ovat päihteidenkäytön seuraukset. On tärkeätä, että vanhemmat ylläpitävät kotia, sen rutiineja ja hyvää kannustavaa ilmapiiriä omista päihde- tai muista ongelmistaan huolimatta.
Olisi myös oleellista, että kaikki elämässään lapsia ja nuoria kohtaavat aikuiset ymmärtäisivät, miten iso heidän merkityksensä turvallisina ihmisinä voi olla jollekin suojattomuutta kokevalle kasvavalle ihmiselle.
Vanhempien ongelmia hoitavat ammattilaiset tekevät tärkeää työtä myös kodin sisäisen turvallisuuden hyväksi. Ihannetilanteessa sosiaali- ja päihdehoito tukevat sitä hyvää vanhemmuutta, jota jokaisesta löytyy ongelmista huolimatta.
Tärkeää olisi myös kehittää apumuotoja, jossa päihdeongelmaisen puolisot saisivat tukea hyvinvointiinsa ja vanhemmuuteensa. Usein he ovat avainasemassa siinä, että koti on lapselle turvallinen.
Kodin ongelmista kärsivät lapset ja nuoret tarvitsevat myönteisiä ja korjaavia kokemuksia. Heille suunnattujen palveluiden laadusta ja tavoitettavuudesta on huolehdittava.
Lisää tietoa:
Suojaavien tekijöiden toteutumisen yleisyydestä: Janne Takala: Mikä lasta suojaa, kun aikuinen juo liikaa? Tiimi 4/2019
Kokemustarinoita Luottoaikuisista
Suojaavista tekijöistä, riskitekijöistä ja pärjäävyydestä: Richard Velleman & Lorna J. Templeton: Impact of parents’ substance misuse on children: An update. BJPsych Advances 2/2016
Nuorten itsenäistyminen suomalaisessa päihdekulttuurissa: Tuuli Saarainen, Janne Takala & Sara Mäkäräinen: Halu elää terveellisesti syö kiinnostusta alkoholinkäyttöön. Tiimi 1/2019
Tykkää, jaa