Lahjoita
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

20.11.2024 | Ajankohtaista

Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö ja lapsen oppiminen – miten nämä liittyvät toisiinsa?

Tällä viikolla, 18.-24.11.2024, vietetään lapsen oikeuksien viikkoa. Viikon teemana on oikeus oppimiseen. Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa monin tavoin lapsen koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan ja sitä kautta oppimiseen. Miten aikuiset voivat huomioida näitä lapsia ja tukea lapsen oikeutta oppimiseen?

”Illalla jouduin soittamaan ambulanssin, kun iskä löi kaatuessaan päänsä niin pahasti. Pyyhkiessäni verta lattialta mietin vaan, et huominen hissankoe on hoidettava. En vieläkään tajua, miten pystyin saamaan kokeesta kiitettävän”, kertoo lasisen lapsuuden kokenut Tanni.

Tannin koulunkäynti sujui koko peruskoulun ajan hyvin. Kotona asiat olivat kuitenkin toisin; vanhemmat käyttivät päivittäin runsaasti alkoholia. Tannin esimerkki ei ole poikkeuksellinen. Perheen sisäiset ongelmat, kuten vanhemman ongelmallinen alkoholinkäyttö, ei välttämättä näy lapsesta ulospäin mitenkään.

Vanhemman päihdeongelma vaikuttaa lapsen arkeen monin tavoin

Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö vaikuttaa jokaisen perheenjäsenen hyvinvointiin ja toimintaan. Lapsen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että vaikutukset näkyvät myös lapsen koulunkäynnissä ja vapaa-ajalla. Lapsi saattaa valvoa öisin kuunnellen kodin ääniä ja päivisin kantaa huolta vanhemman kunnosta tai sisarusten pärjäämisestä. Huoli vaikuttaa keskittymiskykyyn, ja sitä kautta oppimiseen.

Koulunkäynnin mielekkyyteen voi myös vaikuttaa lapsen kokema ulkopuolisuuden tunne ja häpeä kodin tilanteesta Näiden tunteiden takia lapsen voi olla vaikea luoda sosiaalisia suhteita ja hän saattaa eristäytyä suojellakseen itseään. Huolet voivat purkautua myös erilaisina toistuvina kehollisina oireina kuten päänsärkyinä tai vatsavaivoina tai psyykkisenä oireiluna, kuten ahdistuneisuutena.

Haasteena avuntarpeen tunnistaminen

Lasten kanssa työskentelevien aikuisten haasteena voi olla tunnistaa milloin esimerkiksi lapsen koulupoissaolojen taustalla on perheen ongelmat, kuten aikuisen liiallinen alkoholinkäyttö. Huomion saattaa kiinnittää haastava käytös, poikkeuksellinen vetäytyminen tai väsymys. Vähintään yhtä usein lapsessa ei ole mitään huomiota herättävää, vaikka kotona juotaisiin runsaastikin.

“Mun koko kouluaikana kukaan ei kysynyt, et miten mulla menee kotona. Keskiarvo oli aina yli ysin eikä mun käytös varmaan herättänyt mitään huolta. Ja tässähän tää vaikeus piileekin! Kotona olevat vaikeudet voi näkyä nuorissa niin monella tavalla. Tai olla näkymättä” kertoo nykyään yläkoulussa kouluvalmentajana itse työskentelevä Tanni.

Avuntarpeen tunnistamiseen auttaa parhaiten lapsiin tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen myönteisellä huomioimisella, silloinkin kun kyseessä on haastavasti käyttäytyvä lapsi. Tanni kertoo pyrkivänsä koulupäivän aikana kysymään mahdollisimman monelta oppilaalta, että miten menee.

”Ajattelen, että näin annan tilaisuuden oppilaalle kertoa myös siitä, jos vaikka himassa ei menekään kaikki ihan putkeen” Tanni jatkaa.

Kodin ulkopuolinen elämä tärkeässä roolissa

Lapselle, jonka kotona juodaan, koulu voi olla ainoa ympäristö, jossa on lupa olla lapsi. Tannillekin koulunkäynnin ennakoitavuus loi turvaa arkeen.

“Itselleni koulu ja koulunkäynti toi elämään toivottua rutiinia ja ennakoitavuutta. Jossain vaiheessa tein itselleni lukujärjestyksiä myös iltoja varten. Yritin sillä varmaan siirtää koulun turvallisuutta kotiinkin.”

Parhaimmillaan koulu sekä muut oppimisen ympäristöt kuten harrastukset, voivat luoda turvaa ja säännöllisyyttä lapsen arkeen. Koulussa ja harrastuksissa toimiviin aikuisiin voi luottaa, eikä tarvitse pelätä, että joutuu itse aikuisen rooliin.

Koulun ulkopuolella lasten kanssa työskentelevät aikuiset, kuten harrastusten ohjaajat, valmentajat ja nuorisotyöntekijät, voivat niin ikään olla tärkeitä lapsen turvan tunteelle. Lapselle merkityksellisen aikuisen myönteinen huomio voi kohentaa itsetuntoa ja näin edistää hänen edellytyksiään oppimiselle.

Tannille turvaa toi teatteriharrastus ja sitä kautta saatu hyvä palaute ohjaajalta. “Teatterissa oli monta hyvää juttua mulle. Turvallinen ohjaaja kannusti ylittämään rajoja ja eri rooleja näytellessä sai hetken aikaa lomaa omasta elämästä.”

Mitä vanhemman liiallisesta alkoholinkäytöstä kärsivä lapsi tarvitsee?

Yleisesti ottaen lapsi, jonka kotona juodaan, tarvitsee samoja asioita kuin kuka tahansa lapsi – hyväksyvää kohtaamista, kannustusta, rutiineja ja sääntöjä. Suorituskeskeinen lapsi tarvitsee aikuiselta riman laskua, vetäytyvä rohkaisua ja kannustusta, kiltti kannustusta rajojen asettamiseen.

Lapsille ja nuorille on tärkeää viestiä, että vaikeista aiheista, myös vanhemman juomisesta, on lupa puhua. Käytännössä tämä voi tarkoittaa aikuisten päihteidenkäytön ottamista esille luontevissa yhteyksissä, aihepiiristä puhumiseen kannustavien julisteiden laittamista tiloihin, joissa lapset liikkuvat ja saatavilla olevasta tuesta kertovien esitteiden jakamista. Aihe tulisi ottaa rutiininomaisesti puheeksi esimerkiksi koulun terveystarkastuksissa ja tarttua aiheeseen, jos huoli herää. Kodissa tapahtuvasta alkoholinkäytöstä tulisi puhua myös oppitunneilla yleisesti kaikkien kanssa.

Tanni kertoo löytäneensä itselleen toimivan työkalun avoimuudesta. “Puhun työssäni avoimesti omasta lasisesta lapsuudestani kaikissa mahdollisissa raoissa, jos se vain suinkin aiheeseen sopii. Haluan omalla esimerkilläni näyttää, että vaikeistakin asioista saa ja kannattaa puhua. Ja että niistä voi toipua.”

Vaikka lapselle viestittäisiin, että hänellä on lupa puhua vanhemman juomisesta, ei lapsi useinkaan ota asiaa oma-aloitteisesti puheeksi. Vastuu puheeksi otossa onkin aina aikuisella – meidän tulee uskaltaa kysyä ja ennen kaikkea uskaltaa kuunnella lapsen vastaus. Joistakin voi tuntua tungettelevalta kysyä lapselta kodin asioista. Kaiken kaikkiaan lapset kuitenkin toivovat, että heitä kuullaan ja heistä ollaan kiinnostuneita.

Miten toimia, jos herää epäilys tai saat tietää, että lapsen kotona käytetään haitallisesti alkoholia

On hyvä muistaa, että lapsi on voinut elää juovan vanhemman kanssa jo pitkään eikä asian suhteen kannata hätäillä. Hätäily voi rikkoa lapsen luottamuksen. Tilannetta kannattaa lähestyä ja selvitellä rauhassa, luottamuksen syntymistä vahvistaen. Jos tilanne on hyvin akuutti ja siihen liittyy esimerkiksi väkivaltaa, on selvää, että tapauksesta tehdään lastensuojeluilmoitus viipymättä sekä väkivaltaa epäiltäessä myös rikosilmoitus.

Paras tapa tukea lasta, jonka kotioloissa on puutteita, on huomioida hänet, kysyä ja kuunnella kuulumisia, välittää ja olla aidosti kiinnostunut hänestä. Huolta on mahdollisuuksien mukaan hyvä jakaa myös kollegan kanssa.

Lasinen lapsuus -työ haluaa tukea lapsia ja nuoria työssään kohtaavia ammattilaisia tarjoamalla Armas-materiaalipakin sekä oppimisympäristö Amalian, joista löytyy paljon tietoa ja vinkkejä lasten ja nuorten tukemiseen.

Toivomme hyvää lapsen oikeuksien päivää erityisesti kaikille lapsille ja aikuisille rohkeutta ottaa vaikeita asioita puheeksi lasten kanssa!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *