Lapsen kohtaaminen

Lapsi uskoo voivansa vaikuttaa perheen tilanteeseen esimerkiksi kiltteydellä, häiritsevällä käytöksellä tai jäämällä pois harrastuksista. Hän kokee voivansa auttaa huoltajaansa, ja ettei huoltaja käyttäisi päihteitä enempää. Lapsen mieleen jää pysyviä jälkiä, kun hän huomaakin, ettei pystynyt vaikuttamaan tilanteeseen, ja ettei onnistunut pyrkimyksissään. Tämä vaikuttaa negatiivisesti lapsen itsetuntoon.

Lapsi elää jatkuvassa traumaattisessa kriisissä, jossa huonot ja hyvät asiat vuorottelevat ennakoimattomasti. Lapsen haastavat kotiolot vaikuttavat suoraan hänen selviytymiseensä kouluympäristössä. Toisaalta lapsi, joka elää päihteitä käyttävien huoltajiensa kanssa, voi olla alakouluympäristön mallioppilas, joka on tottunut suoriutumaan sinnikkäästi arjestaan vaikeuksista huolimatta. Lapsen kotiolojen tunnistaminen on siis erittäin haasteellista tai jopa mahdotonta.

Haitallinen päihteidenkäyttö voi luoda turvattoman ilmapiirin ilman fyysistä väkivaltaakin, mutta valitettavan usein riidat ja erimielisyydet ovat varsin yleisesti koettu haitta. 112-päivän aiheena voisikin tehdä lasten kanssa jokaiselle oman turvasuunnitelman. Suomessa 112-päivää on vietetty vuodesta 1997 lähtien ja se on Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi.  Näin lapset voivat pohtia arjen haastavia tilanteita ilman pelkoa leimaantumisesta ryhmässä. Suunnitelman tekeminen olisi hyödyllistä kaikille.

Vanhempien haitallisen päihteiden käytön puheeksi ottaminen 

• Uskalla kysyä  
• Olet lapselle tärkeä aikuinen, ohjaa lapsi tarvittaessa tuen piiriin 
• Puheeksi ottaminen ei satuta ketään, mutta sen tekemättä jättämisellä voi olla tuhoisat seuraukset 
• Varaudu vastustukseen ja asian piilotteluun, sillä päihdeympäristössä arkeaan elävä lapsi noudattaa usein seuraavia sääntöjä; älä kerro perheen ongelmasta, älä luota kehenkään ja älä näytä mitään tunteita 
• Lapsella ja perheellä voi olla vuosia rakennettu suojamuuri ongelman ympärille 
• Muistuta lasta, että mikäli hän jakaa perheen ongelman auttavan aikuisen kanssa, niin siitä voi seurata myös paljon hyvää 

Kysymyksiä keskustelun avuksi: 

• Miten päihteet vaikuttavat vanhempiisi? (tekee iloiseksi, rohkeaksi, puheliaaksi, surulliseksi, sammuneeksi ym.)  
• Miten vanhemman päihteidenkäyttö vaikuttaa sinuun?  
• Miten vanhempien haitallinen päihteiden käyttö vaikuttaa esimerkiksi käyttäytymiseen, mielialaan, koulunkäyntiin, muihin perheenjäseniin ja arjen sujumiseen?   
• Kenen kanssa voit jakaa tämän asian?  
• Mitä haluat kerrottavan vanhemmille siitä, mitä koet ja tunnet?  
• Miten huolissasi olet vanhempasi juomisesta asteikolla 1-10? 

Lastensuojelulaissa (417/2007) määritellään tarkoin ammatti- ja luottamushenkilöiden velvollisuus, mikäli työntekijä saa tietoonsa tai epäilee lapsen mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja kasvuun sekä saada tarvittaessa myös erityistä suojelua.  

Mikäli lapsi kertoo huoltajansa haitallisesta päihteiden käytöstä tai jos itse otat asian puheeksi, niin muistathan tehdä näkyväksi seuraavat asiat: 

• kiitä lasta siitä, että kertoi asiasta ja päätti hakea apua 
• vanhempien haitallinen päihteiden käyttö ei ole koskaan lapsen vika, eikä sitä asiaa tarvitse hävetä 
• vanhemmista ja kodista huolen pitäminen ei ole lapsen tehtävä 
• että aiot auttaa lasta ja hänen perhettään ottamalla yhteyttä muihin turvallisiin aikuisiin, jotka voivat auttaa tilanteessa 
• kerro lapselle auttamiskuvion etenemisen vaiheista kahden kesken 
• mistä lapsi saa apua hätätilanteessa esimerkkinä seuraavat: 

112 -hätänumero 

Lasten ja nuorten puhelin päivystää puh 116 111 

• puheluun vastataan ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20 

Puhelin on avoinna vuoden jokaisena päivänä ja on täysin ilmainen eikä se näy puhelinlaskussa. Sinne voi ottaa yhteyttä nimettömästi. Puheluita ei myöskään nauhoiteta. 

Valtakunnallinen kriisipuhelin puh 09 2525 0111 

• puheluun vastataan vuorokauden ympäri 
• Täältä löytyy keskusteluapua kriisissä olevalle ja heidän läheisilleen. Valtakunnalliseen kriisinumeroon voi soittaa kaikissa mieltä painavissa asioissa.