Vireystila

Vireystila, mistä oikein on kyse?

Ihminen on jatkuvasti jossakin vireystilassa. Sopivassa vireystilassa, eli niin kutsutun sietoikkunan sisällä, olomme on rento ja tasapainoinen. Alivireystilassa voi ilmetä keskittymisvaikeutta, lannistuneisuutta tai jopa uneliaisuutta. Ylivireystilassa taas tyypillistä on levottomuus, ahdistuneisuus ja hermostuneisuus.

Vireystila on yhteydessä hermostomme tilaan

Polyvagaalinen teoria auttaa ymmärtämään paremmin vireystilojen ja hermoston toiminnan yhteyttä. Teorian mukaan vatsanpuoleinen kiertäjähermo, eli ventraalinen vagushermo liittyy turvallisuuden tunteeseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Aktivoimalla tätä hermoa erilaisin keinoin voimme vaikuttaa vireystilaamme ja edistää rentoa ja tasapainoista olotilaa.

Lue polyvagaaliteoriasta: Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma

Katso video: Polyvagaalinen teoria psykoterapeutti-kouluttajan selittämänä

Mikä vireystilaamme vaikuttaa?

Vireystilamme vaihtelee erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa jatkuvasti, usein tiedostamattamme ja on täysin normaalia. Esimerkiksi itselle turvallisessa paikassa, mieluisan puuhan parissa, olomme on usein sekä kehossa että mielessä rauhallinen. Uuden edessä, esimerkiksi työhaastattelussa, taas saatamme olla hyvinkin ylivirittyneitä, sydän hakkaa, kämmenet hikoavat ja olo on hermostunut.

Vireystilaamme vaikuttavat itse tilanteiden lisäksi ihmiset, joiden kanssa olemme tilanteessa. Yksinkertaistetusti ympärillä olevien ihmisten toiminta voi nostaa turvallisuuden tunnettamme tai laskea sitä. Tällöin kehomme saattaa joko jännittyä ja syke nousta tai vetäydymme ja hiljennämme itsemme tilanteessa.

Miten vanhempien juominen tähän liittyy?

Erityisesti lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu tai laiminlyönti ja niiden mahdollisesti aiheuttamat psyykkiset traumat voivat vahingoittaa autonomisen hermoston kehittymistä. Suojellakseen kehoa uudelta traumalta, hermosto alkaa reagoimaan tavallista herkemmin uhaksi tulkittuihin asioihin.

Traumatisoitunut voi kokea jatkuvaa ylivireyttä tai alivireyttä. Sietoikkuna on kapea ja vireystilat voivat heitellä tiheästi ja jyrkästi -ihminen voi olla yhdessä hetkessä levoton ja ahdistunut ja heti seuraavassa lamaantunut. Lohdullista on se, että vireystilaa voi traumasta huolimatta oppia säätelemään aikuisenakin.

Miten vireystilaa voi säädellä?

Vireystilojen säätelyssä eri ihmisiä auttavat eri asiat. Säätelyä kannattaa lähteä opettelemaan aluksi vain tunnistamalla, miten vireystilat itsellä vaihtelevat ja ilmenevät omassa arjessa.

Keinoja vireystilan säätelyyn:

Terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen vuorokausirytmi, terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja lepo sekä itselle hyvää mieltä tuottavat asiat auttavat vireystilan hallinnassa. Erilaiset mindfulness- ja rentoutumisharjoitukset auttavat myös monia.

Kannattaa kokeilla erilaisia keinoja, monissa eri tilanteissa ja useita kertoja, jotta löydät juuri itsellesi sopivimmat tavat rauhoitella tai virkistää vireystilasi. Tämä, kuten kaikki muutkin taidot, vaatii harjoittelua ja toistoja. Ole siis itsellesi armollinen ja anna aikaa löytää juuri sinulle sopivimmat tavat.

Alivireyden nostaminen

Tee hetki reippaita liikkeitä, esimerkiksi kyykkyhypyt, käsien pyörittely, paikallaan juoksu tai käsien ja jalkojen ravistelua. Vaihtoehtoisesti voit puristaa käsiä nyrkkiin ja vapauttaa puristus toistaen tätä muutaman kerran.

Alivireystilaa voi nostaa myös pienin huomaamattomin keinoin, kuten ottaa suuhun jokin voimakkaan makuinen pastilli ja kiinnittää huomiosi siihen, miltä pastilli maistuu ja tuntuu suussa.

Älä anna katseesi juuttua yhteen paikkaan vaan, liikuta katsettasi ympäristössä ja ankkuroi itsesi näin tähän hetkeen. Keskity siihen, mitä näet, kuulet, haistat, tunnet tai jopa maistat. Eri aistien kautta maadoitut juuri siihen hetkeen, jossa olet ja kehosi voi rauhoittua.

Tärkeätä on aktivoida kehoa eri keinoin ja auttaa sitä irti lamaantuneesta olotilasta. Tämä auttaa kehoa nostamaan vireystilaa ja mieli saa tilaa aktivoitua.

Alivireystilaa voi nostaa myös aktivoimalla aivoja esimerkiksi laskemalla mielessä takaperin. Voit laskea mielessäsi vaikkapa vähentäen aina kolme lukua alaspäin, 70-3=67, 67-3=64 jne.

Ylivireyden rauhoittaminen

Tunnistaessasi itsessäsi ylivireystilan, voit rauhoittaa oloasi esimerkiksi erilaisin mindfulness- ja hengitysharjoituksin, jotka palauttavat kehosi rauhallisempaan tilaan. Näitä harjoituksia löytyy runsaasti esim. oivamieli.fi.

Hyvä tapa rauhoittaa omaa oloa on kiinnittää tietoisesti huomio johonkin muuhun kuin siihen tilanteeseen tai asiaan, joka aiheuttaa sinussa ylivireyttä.

Puuhaile jotain, mikä vaatii keskittymistä, tee reipas kävelylenkki, laula tai väritä värityskirjaa. Auta kehoa ja mieltä rauhoittumaan jonkun sellaisen asian avulla, joka on sinulle luontevaa. Kun olo helpottuu, vaikeidenkin asioiden ja tilanteiden käsittely helpottuu.

Joillekin ylivireystilan rauhoittamiseen toimivat hyvin erilaiset mielikuvaharjoitteet ja itsen kanssa tehtävät sopimukset. Voit esimerkiksi sopia itsesi kanssa palaavasi asiaan myöhemmin, kun olosi on rauhoittunut.

Lukuvinkkejä

Klikkaa kansikuvaa: kortin kääntöpuolella on lyhyt esittely teoksesta.

Vieraskirja

Onko vireystila-ajattelu sinulle uutta? Millaisia ajatuksia se sinulla herätti omaa hyvinvointia ajatellen? Jos tämä oli tuttua, saitko jotain uusia oivalluksia?

Julkaisemme vieraskirjaan lähetettyjä viestejä tällä sivulla. Poistamme viesteistä mahdolliset tunnistetiedot. Valitettavasti emme pysty vastaamaan vieraskirjan viesteihin, mutta jos toivot vastausta viestiisi, lähetä se neuvontapalvelussa

Keräämme kokemuksia sisällön kehittämiseksi. Huomioithan, että voimme hyödyntää lähettämiäsi tietoja toiminnan markkinoinnissa, viestinnässä sekä tutkimuskäytössä.

Kysymyksiä tai palautetta? [email protected]