Itsestä huolehtiminen
Lasisen lapsuuden kokeneella voi olla taipumusta yrittää pärjätä itsekseen ja kantaa paljon vastuuta ympärillä olevien ihmisten hyvinvoinnista. Kynnys avunhaulle voi olla suuri, koska omat ongelmat eivät ehkä tunnu riittävän vakavilta.
Kuuntele:
Tai lue teksti:
Perheessäni alkoholinkäyttö vaikutti koko perheen arkeen ja rooleihin, oikeastaan ihan kaikkeen. Vaikka olin lapsi, niin huolehdin usein perheen arjesta, kävin kaupassa, laitoin ruokaa ja pyöritin kodin arkea toisen vanhemman kanssa. Elämä pyöri juomisen ympärillä, jolloin muut asiat jäivät sen varjoon. Minulle lapsuuden ja nuoruuden aika oli selviytymistä ja perheestä huolehtimista.
Vuodet vierivät vaihtelevissa merkeissä, ja aikuisena elämäni peruskaava oli sama: paljon töitä, opiskelua ja muutoksia. Ponnistelin ja selviydyin, mutta lopulta väsyin. Otin yhteensä kolme vuorotteluvapaata ja sain aikaa itselleni. Pysähdyin. Aloin ymmärtää itsestäni ja elämästäni enemmän ja kuunnella itseäni, mikä on minulle hyväksi. Nuoruudessa omaksuttu selviytymismalli ei enää toiminut: paljolla tekemisellä en lisännyt hyvinvointiani vaan kulutin voimavarojani. Minun oli mietittävä, mikä toimii minulla tässä hetkessä ja pitkällä aikavälillä.
Kun elämässä tapahtuu paljon, minua auttaa etäisyyden ottaminen, jolloin katson rauhassa tilannetta välimatkan päästä. Minulle on tärkeää tiedostaa arvoni ja itselle tärkeät asiat ja tehdä sen mukaan oikeat valinnat ja ratkaisut oman hyvinvoinnin tukemiseksi. Pidän niistä mahdollisuuksien mukaan kiinni. Joskus on tarpeen joustaa, mutta en jousta enää aina ja kaikesta. Tasapainoinen arkeni koostuu unesta ja levosta, ravinnosta ja liikkeestä, johon kuuluu liikunnan lisäksi mielekäs tekeminen. Olen luonut itselleni oman hyvinvointiani tukevan mallin ja rajat, joista kerron seuraavaksi esimerkkejä.
Oma sisäinen herätyskelloni herättää minut huomaamaan muutostarpeen. Tunnen olossani ja huomaan käyttäytymisessäni, kun elämä ei ole tasapainoista. Tilanteen voi havaita ja muuttaa vain pysähtymällä ja olemalla rehellinen itselleen. Epätasapaino voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä tai huonona nukkumisena. Noin viikon verran seuraan tilannetta (ja teen ensimmäisiä korjausliikkeitä) ja jos tilanne ei korjaannu, teen muutoksen tai useita muutoksia, jotka ovat aiemmin auttaneet minua (mitkä olen hyväksi havainnut). Voi olla tarpeen esimerkiksi siirtää tai perua menoja, jotka eivät ole pakollisia juuri nyt. Mukavatkin asiat voivat kuormittaa, jos niitä on liikaa. Toimivia keinoja ovat myös liikunnan lisääminen ja ravintoon keskittyminen (määrä ja laatu huomioiden). Myös puhuminen läheisten kanssa vie tilannetta hyvää suuntaan; joskus peili on tarpeen.
Jälkikäteen olen huomannut, että myös rankoissa elämänvaiheissa on ollut hyviä asioita, jotka ovat tuoneet paljon voimavaroja jaksamiseen. Työ on antanut taloudellista turvaa ja mielekästä tekemistä. Lemmikki on tuonut lohtua ja ollut seurana kotona. Terveet ihmissuhteet kantavat eteenpäin ja vapaaehtoistyössä olen voinut oppia paljon uutta.
Olen kulkenut elämänpolkuani kauan ajatuksella, että pärjään ja selviydyn yksinkin, kun vain kovasti yritän. Vaikka olen käsitellyt pääosin asiat yksikseni, olisin hyötynyt asioiden ja tunteiden jakamisesta, ääneen sanoittamisesta ja purusta toisten kanssa. Vapaaehtoistyössä olen nähnyt käytännössä, miten paljon asioista puhuminen, jakaminen auttaa ja miten tärkeää on, että joku kulkee rinnalla. Elämästä ei ole tarkoitus selvitä yksin, toiset ihmiset ovat meitä jokaista varten. Olen siis itse osin lisännyt haasteita kulkemalla yksin, kun en osannut hakea ja pyytää apua ja tukea – tai ottaa sitä vastaan. Ymmärrän nyt, miten paljon kauemmin yksin selviäminen vie ja miten paljon rankempaa se on.
Vuosien mittaan olen ajatellut omaa hyvinvointiani enemmän. Aiemmin ajattelin ensin ja enemmän muita kuin itseäni. Olen oivaltanut, että oma hyvinvointini on oltava ykkönen, ja että se luo perustaa ympärilläni olevien ihmisten hyvinvoinnille. Oma ja toisten hyvinvointi ovat myös erittäin riippuvaisia toisistaan. Kun voin hyvin, olen enemmän oma itseni ja läsnä ja avuksi toisille. Se on kuten lentokoneessakin neuvotaan: laita happinaamari ensin itselle ja auta sen jälkeen muita.
Itsemyötätunto
Tunnetko sisäisen kriitikkosi?
Sisäinen kriitikko on mielessämme vaikuttava ääni, joka pyrkii arvioimaan ja ohjaamaan meitä. Alun perin sen tarkoitus on ollut suojella meitä vaaroilta ja auttaa selviämään elämän haasteista. Lasinen lapsuus muokkaa usein kriitikon armottomaksi tuomariksi, joka keskittyy vain virheisiin ja epäonnistumisiin vahvistaen haitallista perfektionismia. Kun tutustut omaan sisäiseen kriitikkoosi, opit suhtautumaan itseesi lempeämmin ja tasapainoisemmin.
Hyvä ja paha perfektionismi
Perfektionismi on kaksiteräinen miekka: se voi motivoida meitä pyrkimään parhaaseen mahdolliseen, mutta se voi myös kääntyä meitä vastaan, syyttäen ja tuomiten.
Hyvä perfektionismi innostaa meitä kehittämään itseämme ja oppimaan uutta. Tavoitteiden saavuttaminen tuottaa aitoa onnistumisen tunnetta ja iloa. Tällainen perfektionismi on positiivista, koska se perustuu realistisiin tavoitteisiin ja sallii myös virheet ja epäonnistumiset osana elämää.
Paha perfektionismi on sen sijaan armotonta ja vaativaa. Rima nousee niin korkealle, ettei sitä kannata edes tavoitella. Tämä ilmenee esimerkiksi pelkona kokeilla uusia asioita tai aloittaa ihmissuhteita sekä syövyttävänä riittämättömyyden tunteena – vaikka saavutukset olisivatkin loistavia.
Lasisen lapsuuden kokeneille perfektionismi voi olla myös selviytymiskeino, jolla pyritään välttämään hylätyksi tulemisen ja kelpaamattomuuden pelkoa. Perfektionismi ruokkii syvällä piilevää häpeän tunnetta. Päihteiden varjossa kasvaneet kokevat usein, että heidän arvoaan mitataan odotusten ja suoritusten perusteella, mikä synnyttää jatkuvan tarpeen pyrkiä täydellisyyteen ansaitakseen rakkautta ja hyväksyntää. Epäonnistuminen koetaan todisteena riittämättömyydestä. Elämä muuttuu jatkuvaksi suorittamiseksi ilman lepohetkiä.
Sisäisen kriitikon rooli
Vaikka sisäinen kriitikko on alun perin pyrkinyt suojelemaan meitä, muututtuaan ankaraksi se iskee erityisesti silloin, kun olemme heikoimmillamme. Epäonnistumisen tai epävarmuuden hetkellä pelko saattaa näyttäytyä mielessä ulkoisena uhkana, jota vastaan pyrimme suojautumaan. Tämä aktivoi hermoston taistelureaktion, mutta alammekin sättiä ja syyttää itseämme. Itsesyytös johtaa usein vahvaan häpeän tunteeseen sekä ruokkii epäonnistumisen pelkoa.
Vastalääkettä häpeään
Itsemyötätunto on häpeän vastalääkettä. Harjoittelemalla lempeää sisäistä puhetta voi aidosti lohduttaa itseään, resilienssi vahvistuu ja saa rohkeutta muutokseen. Lempeä puhe auttaa ymmärtämään, että olemme riittäviä ja arvokkaita virheistämme ja epäonnistumisistamme huolimatta. Itsemyötätunto tarjoaa mahdollisuuden elämään, jossa voimme kasvaa ja kehittyä ilman pelkoa ja armotonta kritiikkiä. Se muistuttaa, että kaikki ihmiset tekevät virheitä.
Itsemyötätunto ei ole pelkkää itsensä paijaamista, vaan se pitää sisällään myös jämäkkyyttä. Jämäkkä itsemyötätunto tarkoittaa kykyä tunnistaa omat tarpeet ja rajat sekä toimia niiden puolesta ilman syyllisyyttä. Tämä on erityisen tärkeää meille, jotka herkästi laiminlyömme omaa hyvinvointiamme miellyttääksemme muita tai välttääksemme arvostelua. Jämäkkä itsemyötätunto antaa voimaa puolustaa itseä ja edistää omien arvojen mukaista elämää.
Kirjoittaja: Piia Sumupuu
Mistä aloitan avunhakemisen?
Jos et ole ihan varma millaista apua tai tukea tarvitset, voit keskustella avuntarpeistasi esim. opiskelu- tai työterveydessä tai julkisen terveydenhoidon ammattilaisen kanssa. Lisää vinkkejä alla!
- Lasisen lapsuuden yksilöchat Chatissa voimme auttaa sinua tunnistamaan avuntarpeitasi ja löytää yhdessä seuraavia askeleita avunhakemisessa.
- Milloin ja mistä apua mielenterveysongelmiin? Tältä Mielenterveystalon sivulta löydät kattavasti tietoa ja neuvoa erilaisista palveluista oireista riippuen, oirekyselyitä sekä omahoito-ohjelmia.
- Kiinnostaako psykoterapia? Katso Mielenterveystalon ohjeet psykoterapiaan hakeutumisesta.
Tehtävät
Kosketus on tutkitusti myötätunnon vahvin elementti. Kokeile tätä harjoitusta silloin, kun tunnet epäonnistuneesi, olosi epävarmaksi tai riittämättömäksi:
Silitä käsivarttasi tai halaa itseäsi hellästi.
Anna kosketuksen välittää itsellesi myötätuntoa ja lämpöä.
Pohdi, miten lohduttaisit läheistäsi samassa tilanteessa.
Kuvittele, että puhut itsellesi samalla tavoin – lempeästi ja ymmärtävästi.
Käytä omaa nimeäsi ja puhu itsellesi ikäänkuin aikuinen sinä puhuisi sisäiselle lapsellesi:
” _______(oma nimi) olet tärkeä. Nyt tuntuu haastavalta, mutta tämäkin menee ohi.”
Harjoitus saattaa aluksi tuntua oudolta, joten aloita pienesti ja kaikessa rauhassa. Jokainen hetki on askel kohti lempeämpää suhdetta itseesi. Toista harjoitusta aina tarpeen tullen ja huomaa, kuinka myötätuntoinen kosketus voi vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja itsemyötätuntoa.
Piia Sumupuu
Pohdi hetki, millaisilla arkisilla asioilla tai pienillä teoilla voisin parantaa jaksamistani?
Tee seuraavan viikon aikana jotain, mikä lisää omaa hyvinvointia, pieniä hetkiä arkeen itselle.
Kokeile kasvojen ja käsien ravistelua, joka rauhoittaa kehoa ja mieltä.
Harjoituksen ohjaa Liisa Uusitalo-Arola.
Kesto 3:30.
Lukuvinkkejä
Klikkaa kansikuvaa: kortin kääntöpuolella on lyhyt esittely teoksesta.
Biisivinkkejä
Haloo Helsinki! : Vapaus käteen jää
”Vapaus käteen jää -biisi by Haloo Helsinki!. Erityisesti kohta ”Jos se ei tapa, niin se todellakin hajottaa / Ei muistojen päälle kultakerrosta saa” edustaa itselleni lupaa olla haavoittuvainen, vapautua syyllisyyden tunteista koskien lapsuuden tapahtumia ja pyytää apua itselle.”
Lasisen lapsuuden kokoama voimaannuttava soittolista Lauluja lasipinnalta
Anna arvio osiosta
Vieraskirja
Millaiset asiat auttavat sinua palautumaan ja lisäävät jaksamistasi?
Julkaisemme vieraskirjaan lähetettyjä viestejä tällä sivulla. Poistamme viesteistä mahdolliset tunnistetiedot. Valitettavasti emme pysty vastaamaan vieraskirjan viesteihin, mutta jos toivot vastausta viestiisi, lähetä se neuvontapalvelussa
Keräämme kokemuksia sisällön kehittämiseksi. Huomioithan, että voimme hyödyntää lähettämiäsi tietoja toiminnan markkinoinnissa, viestinnässä sekä tutkimuskäytössä.
Kysymyksiä tai palautetta? [email protected]
Tykkää, jaa, kommentoi