Lasinen lapsuus työelämässä
Lasisen lapsuuden vaikutukset voivat näkyä aikuisena myös työelämässä. Lapsuudessa opitut selviytymiskeinot, kuten konfliktien välttely, ylisuorittaminen tai jatkuva valppaus voivat olla hyvän työntekijän ominaisuuksia. Aikuisena ne voivat kuitenkin kuormittaa vakavasti, ellei omia rajoja ja toimintamalleja tiedosta.
Työelämässä toimiminen on paljon muutakin kuin työtehtävien hoitamista. Se on myös suhteita esihenkilöihin, työkavereihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Siksi työpaikka voi nostaa esiin vanhoja toimintamalleja ihmisellä, joka on lapsuudessaan joutunut ennakoimaan aikuisten mielialoja, välttelemään ristiriitoja tai liian varhain kantamaan vastuuta.
Selviytymiskeinot voivat seurata työpaikalle
Lasisen lapsuuden kokenut saattaa työntekijänä pyrkiä välttämään konflikteja tai olla haluton ottamaan riskejä, koska virheiden tekemisen ja epäonnistumisen pelko on suuri. Eriävän mielipiteen sanominen, palautteen saaminen tai omien tarpeiden esiin tuominen voi tuntua uhkaavalta, vaikka tilanne oikeasti olisi nykyhetkessä turvallinen.
Monet päätyvät myös ylisuorittamaan. Silloin ihminen tekee enemmän kuin olisi tarpeen, kantaa vastuuta myös muiden tehtävistä ja hakee hyväksyntää olemalla mahdollisimman hyvä, hyödyllinen ja joustava työntekijä. Tämä voi näyttää ulospäin vahvuudelta, mutta pitkään jatkuessaan se johtaa uupumukseen, kun omat rajat ja palautuminen unohtuvat.
Ylisuorittaminen ja alisuorittaminen voivat olla saman juuren eri puolia
Kaikki eivät reagoi lapsuuden epävarmuuteen ylisuorittamalla. Joillakin se näkyy alisuorittamisena. Jos ei luota omiin kykyihinsä, saattaa vältellä tilanteita, joissa pitäisi näyttää osaamistaan, ottaa vastuuta tai asettua näkyväksi. Taustalla voi olla pelko epäonnistumisesta, arvostelusta tai häpeästä.
Ylisuorittaminen ja alisuorittaminen voivat näyttää työelämässä vastakohdilta, mutta molempien taustalla voi olla sama kokemus: oma arvo tuntuu epävarmalta. Toinen yrittää varmistaa kelpaamisensa tekemällä jatkuvasti enemmän, toinen suojaa itseään vetäytymällä ja jättämällä yrittämättä.
Kun näitä toimintamalleja alkaa tunnistaa, niitä voi myös vähitellen muuttaa. Tärkeää olisi ymmärtää, mistä omat reaktiot ovat voineet syntyä. Se voi auttaa suhtautumaan itseen lempeämmin ja etsimään kestävämpiä tapoja toimia työssä.
Herkkyys voi olla vahvuus, kun omat rajat säilyvät
Lapsuudessa opitut selviytymiskeinot voivat tuoda työelämään myös vahvuuksia. Moni lasisen lapsuuden kokenut on empaattinen, tarkka havainnoimaan muiden tunteita ja hyvä sovittelemaan. Tällaiset taidot voivat olla työyhteisössä hyvin arvokkaita.
Sama herkkyys voi kuitenkin kuormittaa, jos ihminen on jatkuvasti valppaana muiden tunnetiloille ja tarpeille. Siksi omien rajojen tunnistaminen on tärkeää. Rajat voivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uskaltaa sanoa ei ja pyytää apua toisilta. Omasta kuormituksesta ja palautumisesta on lupa pitää huolta! Usein käy niin, että muut eivät sitä tee.
Työelämä voi myös tarjota korjaavia kokemuksia. Turvallinen työyhteisö, selkeä johtaminen ja kunnioittava vuorovaikutus voivat auttaa huomaamaan, etteivät virheet tarkoita epäonnistuneisuutta ihmisenä. Erimielisyys ei johda hylkäämiseen, eikä omaa arvoa tarvitse ansaita jatkuvalla ylisuorittamisella. Kun omia toimintamalleja ja niiden taustaa ymmärtää paremmin, on mahdollista löytää itselle sopivampi tapa olla työyhteisössä: vastuullinen mutta rajallinen, empaattinen mutta itseään unohtamatta.
Tekstin koonnut Janne Takala, lähteenä mm. Siruista sinuksi -oma-apukokonaisuus ja Lasisen lapsuuden nettisivut
Tykkää, jaa