Lapsuus ja oma parisuhde
Lapsuudessa koetut laiminlyönnit ja turvattomuuden tunteet jättävät jälkiä. Emotionaalisesti puutteellisissa oloissa kasvaneen lapsen voi aikuisenakin olla vaikeaa rakastaa itseään terveellä tavalla. Myös toisiin ihmisiin luottaminen ja kiintyminen voi olla hankalaa.
Terve luottamus syntyy ja kehittyy lapsuudesta alkaen vuorovaikutuksessa turvallisten ja kannustavien aikuisten kanssa. Mikäli omissa varhaisissa kiintymyssuhteissa on ollut paljon ongelmia, voi sen seurauksena olla vaikeata hyväksyä ja uskoa, että aikuisena löytää ihmisen, joka välittää ja haluaa pitää huolta pyyteettömästi.
Oikeus onnellisuuteen tärkeimmän ihmisen kanssa herättää epävarmuutta: ikäänkuin onnellisuus ei kuuluisi itselle. Kun on lapsena käyttänyt kaikki voimavaransa oppiakseen pärjäämään kaaoksessa, voi seesteinen lähisuhde aikuisena olla uusi ja opettelua vaativa tilanne. Oma persoona ja kyky rakkaudenosoituksiin tuntuvat riittämättömiltä.
Alkoholistien lapset saattavat olla armottomia ja tuomitsevia itseään kohtaan lapsena koetusta rakkaudenpuutteesta johtuen. Vahvasti koettu erilaisuuden tunne voi aiheuttaa vakavuutta ja eristäytymisenhalua. Kaaoksessa kasvaminen puolestaan vaikeuttaa kykyä rentoutua ja nauttia elämän hyvistä puolista. Omista tarpeista ja aidoista tunteista koetaan aiheettomasti syyllisyyttä, ja toiminta muodostuu helposti muihin reagoimiseksi omien halujen toteuttamisen sijaan. Hyväksynnän tarve on suuri alikehittyneen itsetunnon takia.
Lapsuudessa koettu kiintymyssuhde vaikuttaa aikuisuuden parisuhteisiin. Lapsena muodostetaan käsitykset siitä, millainen on tärkein ihmissuhde ja miten tärkein ihminen huomioi tarpeesi. Alkoholistin aikuisen lapsen kumppanin eli aikuisuuden tärkeimmän ihmisen voi olla vaikea tietää, milloin ongelmatilanteen taustalla on lapsuuden tärkeintä ihmistä kohtaan tunnetun luottamuksen puutteen, pelkojen ja riittämättömyyden tunteiden pulpahtaminen esiin nykyisyydessä. Kumppanin voi esimerkiksi olla vaikea tietää, milloin ongelmallisen tilanteen suurempana syynä ovat lapsuuden vauriot eikä jokin juuri tapahtunut. Avoin keskustelu ja kuunteleminen on keskeisen tärkeätä parisuhteen onnistumiselle.
Alkoholistin aikuisen lapsen kumppani ei voi muuttaa lapsuudessa tapahtuneita asioita ja vääryyksiä mutta hän voi kuunnella, hyväksyä ja antaa tilaa tunteiden ja kokemusten läpikäyntiin. Kiintymyssuhteiden kohdalla hyvin lohdullista on se, että korjaavia kokemuksia on mahdollista saada koko elämän ajan. Aikuinen parisuhde tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda uusi tapa kiintyä ja luottaa toiseen ihmiseen.
Psykologiassa tunnesiteitä eli kiintymyssuhteita kuvaamaan käytetään neljää eri mallia: turvallinen, välttelevä, ristiriitainen ja järjestämätön. Mallit ovat yleisiä tyyppejä, ja kussakin ihmisyksilössä nämä mallit toteutuvat ainutlaatuisena yhdistelmänä. Myös epäsuotuisan mallin kanssa voi oppia pärjäämään.
Alkoholistin kanssa kasvaessa kolme viimeksi mainittua mallia saattavat korostua ja vaikuttaa aikuisuuden ihmissuhteisiin. Välttelevässä mallissa kasvanut ihminen totuttelee siihen, että pelkkien perustarpeiden tyydyttäminen riittää. Hän on jo varhain vanhempien etäisyyden vuoksi oppinut, ettei lähintä ihmistä hyödytä lähestyä. Ristiriitaisessa mallissa omiin tarpeisiin vastakaiun saaminen on ollut vaihtelevaa, mikä on synnyttänyt epävarmuuden toisen henkilön rakkaudenosoituksia kohtaan. Järjestämättömässä mallissa suhteeseen vanhempiin on tuen ja hellyyden lisäksi liittynyt myös pelkoja. Tämä aiheuttaa aikuisuudessa psyykkistä jumiutumista, vaikka rakkaus välittyisikin toisesta.
Onneksi kaikkien lapsuudessa on vaihteleva määrä myös ensimmäistä, turvallista mallia. Myönteisellä tavalla ennalta-arvattavia, tukea antavia ja turvallisia piirteitä liittyy jokaiseen lapsuuteen jonkin perheenjäsenen alkoholiongelmista huolimatta. Kaikkien persoonassa on se osa, joka ymmärtää voivansa rakastaa ja luottaa olevansa rakastettu. Omia kiintymysmallejaan voi myös oppia tiedostamaan ja ymmärtämään.
Tykkää, jaa