Mitä tarkoittaa lastensuojelu?

Joskus perheen tilanne on sellainen, etteivät he pärjää ilman ulkopuolista apua. Liiallinen juominen voi olla yksi sellainen syy. Silloin perhe voi saada apua sosiaalihuollosta ja erityisesti lastensuojelusta. 

Ehkäisevää lastensuojelua

Lastensuojelua on kahdenlaista, ehkäisevää ja lapsi- ja perhekohtaista. Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi neuvolassa, terveyskeskuksessa, päiväkodissa, koulussa jne. huomataan, että lapsella on jokin hankala tilanne elämässään tai perheessään ja hän saa siihen erityistä tukea. 

Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhemmalla on päihdeongelma ja hän hakee itselleen apua, jolloin myös lasten tilanne kartoitetaan samalla, jotta he eivät jäisi yksin. Tällöin lapsi tai perhe eivät vielä välttämättä ole lastensuojelun virallisia asiakkaita, vaan saavat vain hieman tukea elämässään. 

Lastensuojelun asiakkaaksi

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu taas tarkoittaa sitä, että tullaan ihan virallisesti kirjatuksi lastensuojelun asiakkaaksi. Yleensä se tapahtuu niin, että perhe joko pyytää itse saada tulla asiakkaaksi tai perheestä tehdään lastensuojeluilmoitus.

Kaikki sellaiset aikuiset, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa (opettajat, nuorisotyöntekijät, lääkärit, poliisit, papit jne.), on määrätty Suomen laissa ilmoittamaan, jos heille herää huoli lapsen tilanteesta. Myös ihan tavalliset ihmiset, kuten naapurit tai sukulaiset, voivat tehdä ilmoituksen. 

Mitä tapahtuu lastensuojeluilmoituksen jälkeen?

Sosiaalityöntekijällä on ilmoituksen saapumisen jälkeen noin viikko aikaa arvioida lapsen ja perheen tilanne ja päättää, aletaanko tilannetta selvittää enemmän.

Jos lapsella ei ole välitöntä vaaraa, mutta sosiaalityöntekijät päättävät, että lapsesta tai hänen perheestään tulee lastensuojelun asiakkaita, heillä on kolme kuukautta aikaa selvittää mikä lapsen ja tämän perheen tilanne oikein on ja mitä apua he tarvitsevat.

Sosiaalityöntekijällä on lain mukaan velvollisuus keskustella lapsen kanssa ja ottaa huomioon hänen mielipiteensä ja ajatuksensa perheen tilanteesta sen mukaan, minkä ikäinen hän on ja mikä hänen kehitystasonsa on. 

Tällöin lapsi saa oman työntekijän, joka käy useimmiten lapsen kotona tutustumassa perheen elämään. Jos sosiaalityöntekijä toteaa, että lapsen kotiolot ovat sellaiset että hänen kehityksensä ja terveytensä on vaarassa, tai että hän itse aiheuttaa itselleen vaaratilanteen, mutta hän voi silti edelleen asua kotona, hän saa osakseen avohuollon tukitoimia. Näitä voivat olla vaikkapa terapia, oma tukihenkilö, jonkinlainen vertaisryhmätoiminta tai perhetyö, johon osallistuvat yleensä sisaret ja vanhemmat.

Joskus perheen taloudellinen tilanne on huono vaikkapa vanhempien työttömyyden vuoksi. Lastensuojelu voi auttaa perhettä myös rahallisesti ja järjestää niin, että lapsi pääsee vaikkapa kesäleirille tai koko perhe sellaiseen asuntoon, joka on lapsille sopivampi. 

Kun tilanne kotona on erittäin vakava

Jos tilanne kotona on erittäin vakava (sosiaalityöntekijä on esimerkiksi saanut tietää kotihälytyksen saaneilta poliiseilta, että vanhemmat ovat juuri sillä hetkellä todella humalassa eikä kukaan huolehdi lapsista), voidaan toimia kiireellisesti, esimerkiksi viemällä lapset yöksi vaikkapa isovanhempien luokse. 

Jos lapsen elämässä ei ole ketään sellaista aikuista, joka voisi hänet ottaa luokseen väliaikaisesti, lapsi pääsee asumaan muuhun turvalliseen paikkaan, kuten lasten- tai vastaanottokotiin. Tällaista tilannetta kutsutaan kiireelliseksi sijoitukseksi, ja sitä tapahtuu onneksi aika harvoin. Lapsi sijoitetaan kiireellisesti pois vanhempien luota vain silloin, jos hän on todellisessa vaarassa. 

Joskus, kun monenlaisia muita keinoja on kokeiltu pitkän aikaa mutta mikään ei auta, lapsi voidaan sijoittaa asumaan muualle myöhemminkin. Sosiaalityöntekijöillä on aina velvollisuus selvittää, onko lapsella elämässään joku tuttu ja turvallinen aikuinen (isovanhemmat, tädit, sedät jne.), jonka luona hän voi asua niin kauan, että perheen tilanne selviää ja että esimerkiksi juova vanhempi raitistuu ja saa asiansa kuntoon. Vain jos tällaista henkilöä ei ole, lapsi menee asumaan joko esimerkiksi sijaisperheeseen tai lastenkotiin. 

Lastensuojelussa apu mietitään aina kullekin perheelle sopivaksi

Apua on siis tarjolla monenlaista ja moneen eri perhetilanteeseen sopivasti räätälöitynä. Vaikka julkisuudessa on ollut paljon keskustelua lastensuojelun ongelmista, ne eivät koske jokaista asiakasperhettä. Suurin osa perheistä ja lapsista kokee tulevansa autetuksi lastensuojelussa. 

Lastensuojelussa avun saamisen esteenä on usein se, ettei perhe halua erilaisten lastensuojeluun liittyvien pelkojen vuoksi kertoa, mistä on oikeasti kyse. Tällöin viranomaisten on hyvin vaikea löytää perheelle sopivia auttamisen tapoja. Kannattaa siis kertoa rohkeasti jollekin luotettavalle aikuiselle, jos kotona tapahtuu mietityttäviä asioita. 

Kirjoittajina Lasinen lapsuus -työntekijät