Omien tunteiden tunnistaminen

Perustunteet ilo, viha, suru, pelko, hämmästys ja inho ovat kaikissa kulttuureissa yhteisiä ja niitä ilmaistaan kaikkialla samanlaisin tavoin. Perustunteilla on ollut tärkeä merkitys ihmislajin säilymisen kannalta.

Niiden lisäksi on olemassa valtava määrä erilaisia tunteita ja tunnevivahteita.

Sosiaalisilla tunteilla viestitetään toisille tarpeita ja asioita, jotka ovat tunteiden taustalla. Sosiaaliset tunteet kuten välittäminen, rakkaus, kaipuu, häpeä, syyllisyys, mustasukkaisuus ja kateus edistävät yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Perhe ja kulttuuri muovaavat voimakkaasti niiden kokemisen ja ilmaisemisen tapoja. Sosiaaliset tunteet helpottavat arvojen ja sääntöjen oppimista ja vaikuttavat toimintaan muiden ihmisten kanssa.

Mikä merkitys tunteilla on?

Kaikilla tunteilla on merkityksensä ja viestinsä, siksi niitä täytyy kuunnella.

Rakkaus viestii kiintymyksestä ja välittämisestä; siitä, mikä on meille arvokasta ja mistä saamme voimaa.

Ilo antaa voimaa elämään.

Viha kertoo siitä, että joku tai jokin menee rajan yli.

Suru auttaa käsittelemään menetyksiä – sen tehtävä on puhdistaa kokemusten ja tunnemyrskyjen kuormaa.

Pelko muistuttaa ja varoittaa uhkaavasta tilanteesta.

Häpeä voi kertoa epävarmuudesta.

Ahdistus viestittää siitä, että jossain on ristiriita, joka ihmisen on tiedostettava ja ratkaistava eteenpäin päästäkseen.

Tunteita kuuntelemalla voimme ohjata omaa toimintaamme kohti tasapainoa ja hyvinvointia. Jos ihminen pyrkii pääsemään tunteistaan nopeasti eroon, hän usein menettää niiden viestin ja mahdollisuuden edetä vuorovaikutuksessa ja elämänsä pulmakohdissa.

Miten tunteita voi oppia tunnistamaan?

Omia tunteitaan voi opetella nimeämään esimerkiksi tunteiden vuoristoradan avulla (linkki alla).

Tunnetiloja ja niiden vaihtelua voi kuulostella vaikka listaamalla päivittäin, mitä tunteita on sen tai edellisen päivän aikana kokenut. Sanojen lisäksi tunteita voi kuvata myös esimerkiksi kuvien ja laulujen avulla.

Tunteita voi harjoitella ja kuulostella myös kehossa erilaisten harjoitteiden avulla. Eri tunteet tuntuvat eri kohdissa kehoa ja niitä voi myös säädellä fyysisillä keinoilla kuten hengityksellä.

Tunneharjoituksia

Suru: Ota selkään raskas taakka (reppu, kaveri tai pikkusisarus reppuselkään) ja kävele ympäriinsä hitaasti. Laske tovin kuluttua taakka alas, mutta jatka kävelyä ja yritä pitää sama painon tunne edelleen selässä. Miten kuviteltu raskas paino vaikuttaa tunteisiin ja oloon?

Viha/pettymys: Pidätä hengitystä (turvallisen pituinen aika). Miten se vaikuttaa kehoon?

Voiko esimerkiksi hengityksen tahti tai sen pidättäminen vaikuttaa tunnetilaan?

Ilo/hämmästys/uteliaisuus: Avaa silmät (ja otsa ja kulmat) apposen auki ja katsele ympärilläsi olevia esineitä (ja ihmisiä). Mitä tunnet?

Epäluuloisuus/viha: Kurtista kulmat (ja otsa) aivan ryttyyn ja katsele ympärilläsi olevia esineitä (ja ihmisiä). Miten kurtistus vaikuttaa muuhun kehoon? Laitatko kädet automaattisesti nyrkkiin? Taipuvatko hartiat eteen? Mitä tapahtuu, jos suoristat kurtun?

Helpotus/ihastus: Vedä syvään henkeä ja huokaile syvään ja hartaasti. Vaikuttaako hengitys asentoon ja mieleen? Mitä ajatuksia hengityksen mukana tulee? Miltä ja missä yllä luetellut tunteet sinusta tuntuvat? Entä missä ja millä tavoin esimerkiksi rakkaus, kateus, ylpeys, hyväksyntä tai kaipaus tuntuu?

Jos haluat kokeilla muitakin tunteita, voit käyttää apuna tunteiden vuoristorataa.

Kirjoittajina Lasinen lapsuus -työntekijät

Lähteenä käytetty Mieli ry:n materiaaleja. Tutustu tunteiden vuoristorataan Mieli ry:n sivuilta