Ilmiön laajuus

Kuinka paljon vanhempien alkoholinkäytöstä koetaan haittoja? 

Vielä muutama vuosikymmen sitten saatettiin todeta, että meillä ei ole käsitystä siitä, miten laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta on kyse, kun puhutaan lapsille aikuisten päihteidenkäytöstä aiheutuvista haitoista. Tämä oli taustana sille, miksi Lasisessa lapsuudessa alettiin laatia väestökyselyjä ilmiön hahmottamiseksi. Halusimme tuoda näkyviin sen, mistä vielä vaiettiin. Nyt tiedämme, kuinka laajaa joukkoa suomalaisia koskettaa vanhempien tai läheisten aikuisten alkoholinkäyttö.     

Tutkimusasetelma, aineiston keruutapa ja kohderyhmä ovat laatimissamme kyselyissä vaihtuneet. Vertailua ei voida tehdä, mutta yhteisesti viimeisen kolmen kyselymme pohjalta voidaan todeta, että lapsuudenaikainen läheisen aikuisen alkoholinkäyttö on haitannut joka neljättä suomalaista. Alla olevassa taulukossa kuvataan, minä vuosina kyselyitä on laadittu, mille kohderyhmälle ja mikä on ollut sen päätulos.  

Vanhemmalla diagnosoitu päihdeongelma 

Eri terveydenhuollon rekistereitä yhdistämällä on voitu todentaa niiden alaikäisten lasten määrää, joiden vähintään toisella vanhemmalla on vakavaan päihdeongelmaan viittaavia rekisterimerkintöjä (esimerkiksi lääkärin lähete päihdehoitoon tai riippuvuuden hoitoon määrätty lääkeresepti). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tehdyssä tutkimuksessa on laskettu, että alle 18-vuotiaita lapsia, joiden vanhemmalla on vakava päihdeongelma, on Suomessa arviolta 65 000 – 70 000. Päihdehoito tavoittaa kuitenkin vain murto-osan päihdeongelmaisista. 

Lasisessa lapsuudessa haluamme muistuttaa, kuten tutkijatkin, että niiden lasten määrä, joiden vanhemmat ovat päihdehoidon tarpeessa on siten moninkertainen. Sitä emme myöskään tiedä, että kuinka moni lapsista, joiden vanhemmilla on viitettä päihdeongelmasta, on avun ja tuen tarpeessa tai itse palvelujen piirissä vanhemman ongelmasta johtuen. 

Päihde-ehtoiset asioinnit ja alaikäiset lapset 

Päihdehuollon erityispalveluissa asioinneista vajaalla kolmanneksella on alaikäisiä lapsia. Tämä tieto perustuu vuoden 2011 Päihdetapauslaskennan taustatietoihin. Päihdetapauslaskenta suoritetaan joka neljäs vuosi.  Laskentojen avulla saadaan yhden vuorokauden aikana tietoa päihteiden käytön takia palveluissa asioivien asiakkaiden taustoista ja päihteiden käytöstä. 

Viimeksi raportoidusta vuoden 2015 päihdetapauslaskennasta käy ilmi, että kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa asioinneista päihteiden ongelmakäyttäjäistä viidenneksellä on alaikäisiä lapsia. Alaikäisistä lapsista 14 prosenttia ei asunut samassa kotitaloudessa päihteitä käyttävän vanhempansa kanssa. Sitä ei tiedetä, asuiko lapsi toisen vanhemman kanssa tai oliko lapsi sijoitettuna kodin ulkopuolelle lastensuojelun toimesta. Joka kymmenennen asiakkaan alaikäisten lasten olemassa olosta ei ollut tietoa.

Suomessa lainsäädäntö velvoittaa, että kun vanhempi on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakkaana, lasten avun ja tuen tarve selvitetään. Tähän tulisi sosiaali- ja terveyspalveluissa kiinnittää enemmän huomiota. 

Lue lisää: 

Lasinen lapsuus: Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa. Nuorten gallup esite 2011

Kuussaari ym: Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhteiskuntapolitiikka 79 (2014): 3 

Raitasalo & Kuussaari: Vanhempien päihdeongelma usein huostaanoton taustalla. Tiimi (2018):3