Kuinka moni kokee haittoja vanhempien päihteidenkäytöstä?

Vanhemman alkoholinkäyttö voi vaikuttaa lapsen arkeen monella tavalla: se voi lisätä turvattomuutta, huolta, vastuunkantoa, salailua ja yksinäisyyttä. Haittoja voi syntyä myös silloin, kun vanhemmalla ei ole diagnosoitua päihdeongelmaa tai hän ei ole palvelujen piirissä.

THL:n uusimman Juomatapatutkimuksen mukaan 8 prosenttia 20–79-vuotiaista suomalaisista kertoi, että heidän äidillään tai isällään oli ollut alkoholinkäytöstä johtuvia ongelmia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Naisilla osuus oli 11 prosenttia ja miehillä 6 prosenttia. Kaikkiaan joka kolmas vastaaja kertoi, että vähintään yhdellä läheisellä oli ollut alkoholinkäytöstä johtuvia ongelmia.

THL:n rekisteritutkimus kertoo vanhempien vakavista päihdeongelmista lasten näkökulmasta. Suomessa on noin 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on ollut vakava päihdeongelma jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Tämä vastaa 8,7 prosenttia kaikista alaikäisistä. Noin 42 000 lapsen vanhemmalla päihdeongelma on ajankohtainen.

Rekisteritietoihin perustuvat luvut kuvaavat vain vakavimpia ja palveluissa näkyviksi tulleita tilanteita. THL arvioi, että todellinen määrä lapsia, joiden vanhemmalla on jonkinasteinen päihdeongelma, on huomattavasti suurempi.

Alkoholi on edelleen keskeinen osa vanhempien päihdeongelmia. THL:n rekisteritutkimuksessa noin 60 prosenttia vanhempien päihdeongelmiin liittyvistä rekisterimerkinnöistä koski pelkkää alkoholinkäyttöä. Kun mukaan lasketaan myös tilanteet, joissa alkoholiongelmaan liittyy huumeiden käyttöä, 80–90 prosenttia rekistereihin päätyvistä vanhempien päihdeongelmista liittyy tavalla tai toisella alkoholiin.

Vaikka alkoholin kulutus Suomessa on pitkällä aikavälillä vähentynyt, haitat eivät ole kadonneet. Vuonna 2025 alkoholin tilastoitu kulutus oli 6,9 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vuodelta 2025 kokonaiskulutuksesta ei ole vertailukelpoista arviota menetelmämuutoksen vuoksi, mutta THL:n mukaan tilastoitu kulutus viittaa siihen, että alkoholin käyttö on edelleen vähentynyt.

Lapsen näkökulmasta ratkaisevaa ei ole vain se, kuinka paljon aikuinen juo, vaan miten alkoholinkäyttö vaikuttaa arkeen, turvallisuuden tunteeseen ja vanhemman kykyyn olla läsnä. Siksi vanhemman alkoholinkäyttö on tärkeää ottaa puheeksi ajoissa – myös silloin, kun haitat eivät vielä näy viranomaisille tai palvelujärjestelmälle.

Lähteet:
THL: Miten yleisiä perheiden päihdeongelmat ovat? Tutkimuksesta tiiviisti 23/2024.
THL: Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 2023. Tilastoraportti 59/2023.
THL: Alkoholijuomien kulutus 2025. Tilastoraportti 19/2026.