Lapsen turvattomuutta lisää haitallisten lapsuudenkokemusten kasautuminen

Vanhemman päihteidenkäyttö voi kuormittaa lasta, vaikka käyttö ei täyttäisi riippuvuuden tunnusmerkkejä. Lapselle olennaista on se, millaiseksi arki kotona muodostuu: voiko hän ennakoida aikuisen käytöstä, saako hän lohtua ja turvaa, voiko hän luottaa aikuiseen ja jääkö hänen omille tunteilleen tilaa.

Haitallisten lapsuudenkokemusten eli ACE-kokemusten näkökulma auttaa ymmärtämään, miksi vanhempien päihteidenkäytön vaikutukset voivat ulottua laajalle lapsen arjessa. ACE tulee sanoista Adverse Childhood Experiences. Haitallisilla lapsuudenkokemuksilla tarkoitetaan lapsuuden aikaisia mahdollisesti traumaattisia tai kuormittavia tapahtumia sekä lapsen kasvuympäristöön liittyviä olosuhteita, jotka voivat heikentää lapsen kokemusta turvallisuudesta, vakaudesta ja läheisistä ihmissuhteista.

Vanhemman päihdeongelma on yksi haitallisista lapsuudenkokemuksista. Lapsen elämässä se ei kuitenkaan useinkaan jää erilliseksi asiaksi. Päihdeongelman ympärille voi kasautua myös muita kuormittavia kokemuksia: riitoja, pelkoa, häpeää, yksinäisyyttä, salailua, vanhemman poissaoloa, arjen ennakoimattomuutta tai sitä, että lapsi joutuu kantamaan kotona liian suurta vastuuta.

Moni lasisen lapsuuden kokenut tunnistaa nämä kokemukset. Kotona ei välttämättä tapahtunut joka päivä dramaattisia asioita, mutta lapsi saattoi oppia pelkäämään nopeita muutoksia ilmapiirissä. Lapsi oppi kuuntelemaan oven ääniä, lukemaan vanhemman ilmeitä ja arvioimaan, milloin oli parasta olla hiljaa, käyttäytyä erityisen kiltisti, piiloutua tai tekeytyä mahdollisimman huomaamattomaksi. Jatkuva varuillaanolo kuormittaa lasta.

Tutkimuksissa vanhempien alkoholiongelmien on havaittu liittyvän moniin muihin lapsuutta kuormittaviin kokemuksiin, kuten väkivaltaan, kaltoinkohteluun, laiminlyöntiin, perheen ristiriitoihin, vanhempien eroon ja luotettavan aikuisen puutteeseen. Lapsen arkea voivat kuormittaa myös perheen taloudelliset vaikeudet, asumisen epävarmuus, ruoan puute sekä vanhemman tai muun perheenjäsenen mielenterveysongelmat tai vakavat sairaudet.

Tämä ei tarkoita, että jokaisessa perheessä, jossa vanhempi käyttää päihteitä, tapahtuisi näitä asioita. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei lapsen kokemusta pidä vähätellä siksi, että aikuisen päihteidenkäyttö näyttää ulospäin kohtuulliselta tai perhe pärjää joissakin asioissa hyvin.

Lapsi voi kärsiä myös vanhemman satunnaisesta humalasta, jos se tekee aikuisesta arvaamattoman, pelottavan, poissaolevan tai tunnetasolla tavoittamattoman. Pieni lapsi ei arvioi promillerajoja. Hän huomaa, jos tuttu aikuinen muuttuu vieraaksi. Nuorelle vanhemman päihteidenkäyttö voi tarkoittaa häpeää, vihaa, pettymystä ja epäluottamusta: voinko tuoda kavereita kylään? Voinko luottaa siihen, että aikuinen hakee minut koulusta tai harrastuksesta? Voinko kertoa tästä kenellekään?

Haitallisten lapsuudenkokemusten näkökulma ohjaa katsomaan, mitä lapsi on joutunut kokemaan ja millaista tukea hän on jäänyt vaille. Levottomuus, vetäytyminen, miellyttämisen tarve, ylisuorittaminen, rajattomuus tai korostunut pärjääminen voivat olla lapsen tapoja selviytyä ympäristössä, jossa aikuiset eivät ole olleet riittävästi läsnä ja saatavilla.

Haitallinen lapsuudenkokemus ei kuitenkaan määrää lapsen tulevaisuutta. Lasta suojaavat turvalliset aikuiset, kuulluksi tuleminen, arjen ennakoitavuus, varhainen apu ja mahdollisuus puhua asioista niiden oikeilla nimillä jollekin luotettavalle aikuiselle. Joskus yksikin luotettava aikuinen voi olla lapselle ratkaisevan tärkeä.

Lapsella on oikeus turvalliseen aikuiseen. Lasisen lapsuuden kokeneella aikuisella taas on oikeus ymmärtää, etteivät hänen reaktionsa syntyneet tyhjästä. Se, mikä auttoi lapsena selviytymään, voi aikuisena kaivata myötätuntoista tarkastelua, esimerkiksi keskustelu- tai vertaistuen avulla.

Teksti: Janne Takala

Lähteet

Centers for Disease Control and Prevention: About Adverse Childhood Experiences. CDC määrittelee ACE-kokemukset lapsuuden aikaisiksi mahdollisesti traumaattisiksi tapahtumiksi sekä lapsen kasvuympäristöön liittyviksi olosuhteiksi, jotka voivat heikentää turvallisuuden, vakauden ja läheisten ihmissuhteiden kokemusta. CDC mainitsee esimerkkeinä muun muassa päihdeongelmat kotona, väkivallan, vanhempien eron, mielenterveysongelmat, ruoan puutteen ja asumisen epävarmuuden.
cdc.gov

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: ACElife: Haitalliset lapsuudenkokemukset elämänkulussa. THL:n mukaan haitallisiin lapsuudenkokemuksiin kuuluu esimerkiksi laiminlyönti, väkivalta sekä vanhempien liiallinen päihteidenkäyttö tai mielenterveysongelmat. THL toteaa myös, että kokemuksilla on osoitettu olevan pitkäkestoisia vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
thl.fi

Felitti, V. J. ym. 1998: Relationship of Childhood Abuse and Household Dysfunction to Many of the Leading Causes of Death in Adults: The Adverse Childhood Experiences Study. Alkuperäinen ACE-tutkimus, jossa lapsuuden kaltoinkohtelun ja kodin toimintahäiriöiden kasautumisen havaittiin olevan asteittaisessa yhteydessä useisiin myöhempiin terveysriskeihin.
ajpmonline.org

Dube, S. R. ym. 2001: Growing up with parental alcohol abuse: exposure to childhood abuse, neglect, and household dysfunction. Tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien alkoholiongelmien yhteyttä muihin haitallisiin lapsuudenkokemuksiin, kuten kaltoinkohteluun, laiminlyöntiin ja perheen toimintahäiriöihin.
sciencedirect.com

Haugland, S. H. ym. 2024: Parental Alcohol Intoxication, Adverse Childhood Experiences, and Negative Psychological Reactions to Childhood Adversities. Tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien humaltumisen yhteyttä ACE-kokemuksiin ja lapsuuden vastoinkäymisiin liittyviin kielteisiin psykologisiin reaktioihin. Tutkimuksen mukaan myös satunnainen altistuminen vanhemman humaltumiselle oli yhteydessä useampiin ACE-kokemuksiin.
link.springer.com

Lue myös mitä on lasinen lapsuus!