Vanhemman päihteidenkäytön vaikutukset voivat ulottua aikuisuuteen

THL rekisteritietojen mukaan Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta eli 8,7 prosenttia kaikista alaikäisistä, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on ollut vakava päihdeongelma lapsen alaikäisyyden aikana. Ainakin 42 000 lasta elää perheissä, joissa vanhemman vakava päihdeongelma on ajankohtainen. Rekisteritieto kuvaa vakavia päihdeongelmia, jotka näkyvät palveluissa ja viranomaisaineistoissa. Kaikki perheissä koetut päihdehaitat eivät kuitenkaan tule rekistereihin, joten vanhemman päihteidenkäytöstä kärsivien lasten ja nuorten joukko voi olla tätä suurempi.

Kyse ei ole vain yksittäisten perheiden vaikeudesta, vaan merkittävästä yhteiskunnallisesta kuormitustekijästä. Vanhempien päihteidenkäytön haitat voivat heijastua suuren ihmisjoukon hyvinvointiin, sairastavuuteen, toimintakykyyn, koulutuspolkuihin ja työelämään pitkälle aikuisuuteen.

Lapsuudenkodin kokemukset voivat seurata mukana aikuisuuteen

Lapsuudessa vanhemman päihteidenkäyttö voi merkitä epävarmuutta, huolta, häpeää, salailua ja lapselle liian suurta vastuuta. Lapsi voi joutua tarkkailemaan aikuisen vointia, peittelemään perheen tilannetta tai kannattelemaan arkea tavalla, joka ei kuulu lapselle. Tällaiset kokemukset voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen myöhemmin elämässään luottaa toisiin, säätelee tunteitaan, hakee apua ja rakentaa läheisiä ihmissuhteita.

Vanhemman päihdeongelman vaikutukset voivat näkyä myös lapsen terveydessä ja turvallisuudessa jo varhain. Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa päihdeongelmaisten äitien lapset olivat muita lapsia useammin sairaalahoidossa vammojen ja infektiotautien vuoksi. Heidät oli myös sijoitettu kodin ulkopuolelle useammin kuin muut lapset. Tällaiset varhaiset seuraukset kertovat tilanteista, joissa lapsen ja koko perheen tuen tarve olisi tärkeää tunnistaa ajoissa.

Pitkäaikaisvaikutusten kannalta olennaista on, että lapsuuden kuormitus voi kasautua ja jatkua elämänkulussa eri tavoin. Lapsena omaksutut selviytymiskeinot ovat voineet auttaa vaikeassa tilanteessa, mutta aikuisena ne voivat näkyä esimerkiksi ylivastuullisuutena, vaikeutena tunnistaa omia tarpeita, jatkuvana varuillaan olona tai vaikeutena luottaa siihen, että apua on saatavilla.

Yhteys näkyy mielenterveydessä, päihteidenkäytössä ja työuralla

Tutkimuksissa vanhemman päihdeongelma on yhdistetty lapsen ja nuoren kohonneeseen riskiin sairastua mielenterveyden häiriöihin ja käyttää päihteitä haitallisesti. Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa vanhempien päihdeongelmien yhteys lasten myöhempiin mielenterveys- ja päihdeongelmiin näkyi myös silloin, kun tutkijat ottivat huomioon muita lapsen elämään vaikuttaneita kuormittavia tekijöitä. Toisin sanoen yhteys ei selittynyt pelkästään muilla perheen vaikeuksilla.

Myös pohjoismaisissa rekisteritutkimuksissa vanhemman alkoholinkäyttöhäiriö tai päihdehäiriö on yhdistetty lapsen myöhempään kohonneeseen riskiin päihdehäiriöihin, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen.

Yksi esimerkki pitkäaikaisvaikutuksia kuvaavasta tutkimuksesta on tanskalainen kohorttitutkimus, jossa vanhemman alkoholiin liittyvä maksasairaus oli yhteydessä lasten haitallisiin terveysseurauksiin myöhemmässä elämässä. Tutkimus muistuttaa myös siitä, että vanhemman sairastuminen voi olla tärkeä hetki tunnistaa koko perheen tuen tarve. Kun vanhemman päihteidenkäyttö näkyy vakavana sairautena, myös perheen lapset on tärkeää huomata ja ohjata tuen piiriin.

Vaikutukset eivät ole väistämättömiä

Vaikka tutkimuksissa näkyy kohonneita riskejä, kaikki vanhemman päihteidenkäytöstä kärsineet eivät sairastu, syrjäydy tai ala käyttää päihteitä haitallisesti. Elämänkulkuun vaikuttavat myös suojaavat tekijät, kuten turvalliset ihmissuhteet, kuulluksi tuleminen, arjen vakaus ja mahdollisuus käsitellä omia kokemuksia.

Aikuisuudessa lapsuudenkodin kokemukset voivat nousta esiin monella tavalla. Ne voivat näkyä uupumuksena, jota aiheutta vaikeus asettaa rajoja. Monika kantaa liiallisesti vastuuta. Tavallisia ovat myös psykososialaiset vaikutukset: häpeä, yksinäisyys ja toistuvat haasteet ihmissuhteissa. Joillakin kokemukset aktivoituvat vasta silloin, kun oma elämäntilanne muuttuu: esimerkiksi vanhemmaksi tullessa, kriisin keskellä, työelämän kuormituksessa tai, kun oman vanhemman toimintakyvyn heiketessä .

Apua ja tukea ei ole liian myöhäistä hakea aikuisenakaan. Lapsuudenkodin kokemuksista voi puhua esimerkiksi vertaisryhmässä ja ammattilaisen tai luotettavan läheisen kanssa. Omien kokemusten sanoittaminen toisen tuella voi auttaa ymmärtämään, miksi tietyt tunteet, toimintatavat tai ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet ovat syntyneet — ja miten niiden kanssa voi päästä eteenpäin.

Aikuisena voi olla mahdollista rakentaa uudenlaista suhdetta omaan menneisyyteen, vähentää häpeää ja vahvistaa omaa hyvinvointia. Lapsuuden kuormaa ei tarvitse kantaa yksin.

Lue lisää ilmiön yleisyydestä: https://lasinenlapsuus.fi/kuinka-moni-kokee-haittoja-vanhempien-paihteidenkaytosta/

teksti: Janne Takala

Lähteitä

THL-lähteet

Raitasalo, K. (2024). Miten yleisiä perheiden päihdeongelmat ovat? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tutkimuksesta tiiviisti 23/2024.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2024). Suomessa on 89 000 alaikäistä, joiden biologisella vanhemmalla on tai on ollut vakava päihdeongelma.

Tutkimusartikkelit

Hughes, K., Bellis, M. A., Hardcastle, K. A., Sethi, D., Butchart, A., Mikton, C., Jones, L., & Dunne, M. P. (2017). The effect of multiple adverse childhood experiences on health: A systematic review and meta-analysis. The Lancet Public Health, 2(8), e356–e366. doi:10.1016/S2468-2667(17)30118-4

Jepsen, P., West, J., Larsen, A. K. K., Kann, A. E., Kraglund, F., Morling, J. R., Crooks, C., & Askgaard, G. (2024). Adverse health outcomes in offspring of parents with alcohol-related liver disease: Nationwide Danish cohort study. PLOS Medicine, 21(10), e1004483. doi:10.1371/journal.pmed.1004483

Jääskeläinen, M., Holmila, M., Notkola, I-L., & Raitasalo, K. (2016). Mental disorders and harmful substance use in children of substance abusing parents: A longitudinal register-based study on a complete birth cohort born in 1991. Drug and Alcohol Review, 35(6), 728–740. doi:10.1111/dar.12417

Kane, K., Westman, J., Franck, J., & Gissler, M. (2024). Risk of severe mood and anxiety disorders in the adult children of parents with alcohol use disorder: A nationwide cohort study. Journal of Epidemiology and Community Health, 78(7), 444–450. doi:10.1136/jech-2023-221720

Mellentin, A. I., Brink, M., Andersen, L., Erlangsen, A., Stenager, E., Bjerregaard, L. B., & Christiansen, E. (2016). The risk of offspring developing substance use disorders when exposed to one versus two parent(s) with alcohol use disorder: A nationwide, register-based cohort study. Journal of Psychiatric Research, 80, 52–58. doi:10.1016/j.jpsychires.2016.06.001

Muir, C., Adams, E. A., Evans, V., Geijer-Simpson, E., Kaner, E., Phillips, S. M., Salonen, D., Smart, D., Winstone, L., & McGovern, R. (2023). A systematic review of qualitative studies exploring lived experiences, perceived impact, and coping strategies of children and young people whose parents use substances. Trauma, Violence, & Abuse, 24(5), 3629–3646. doi: 10.1177/15248380221134297

Raitasalo, K., Holmila, M., Autti-Rämö, I., Notkola, I. L., & Tapanainen, H. (2015). Hospitalisations and out-of-home placements of children of substance-abusing mothers: A register-based cohort study. Drug and Alcohol Review, 34(1), 38–45. doi:10.1111/dar.12121

Velleman, R., & Templeton, L. (2016). Impact of parents’ substance misuse on children: An update. BJPsych Advances, 22(2), 108–117. doi:10.1192/apt.bp.114.014449

Welford, P., Danielsson, A-K., & Manhica, H. (2022). Parental substance use disorder and offspring not in education, employment or training: A national cohort study of young adults in Sweden. Addiction, 117(7), 2047–2056. doi:10.1111/add.15807

Westman, J., Jayaram-Lindström, N., Kane, K., Franck, J., & Gissler, M. (2022). Mortality in adult children of parents with alcohol use disorder: A nationwide register study. European Journal of Epidemiology, 37(8), 815–826. doi:10.1007/s10654-022-00883-4